EKAPELI1:ssä menestyminen : hitaasti ja nopeasti edistyvien pelaajien kielellis-kognitiiviset profiilit

Abstract

Tämän tutkimuksen kohteena oli Ekapeli1, joka on alkuopetuksen käyttöön suunnattu fonologisten taitojen lisäharjoite. Tutkin, mitkä kielellis-kognitiiviset taustataidot ovat yhteydessä peliharjoittelussa edistymiseen ja lukitaitoihin. Tutkimuksen tavoite oli selvittää, millainen kielellis-kognitiivinen profiili on hitaasti edistyvillä pelaajilla verrattuna normaalisti edistyviin. Lisäksi tutkin, onko alkuvaiheen pelaamisen hitaalla edistymisellä eli heikolla interventiovasteella yhteyttä lukutaidon kehityksen pulmiin. Tutkimukseen osallistui 89 ensimmäisen luokan oppilasta ympäri Suomea. Kielelliskognitiivisten taitojen sekä lukitaitojen mittauksia tehtiin ensimmäisen luokan alussa, syyslukukauden lopussa sekä ensimmäisen luokan keväällä. Tutkimukseen valittiin muuttujia pelin ensimmäisistä 25:stä pelikentästä. Korrelaatiotarkastelujen perusteella kirjaintuntemus ja fonologinen tietoisuus olivat voimakkaimmin yhteydessä Ekapelissä edistymiseen. Ekapelissä sanojen tunnistaminen ennakoi parhaiten lukutaidon tasoa keväällä. Pelaajat jaettiin hitaisiin pelaajiin (30%) ja Ekapeli-edistyjiin (70%) Ekapelin kirjain-, tavu- ja sanatasolla edistymisen perusteella. Mann-Whitneyn U-testien mukaan hitailla pelaajilla oli heikommat lähtötaidot fonologisessa tietoisuudessa, kirjaintuntemuksessa ja nopeassa nimeämisessä. Kuvaajatarkastelun perusteella hitaiden pelaajien ongelmat paikantuivat Ekapelin mekaanisen lukemisen harjoituksiin. Alkuvaiheen hitaudesta huolimatta hitaat pelaajat saavuttivat ryhmänä normaalisti edistyvät pelaajat lukitaidoissa kevääseen mennessä. Yhtenä selittäjänä voi pitää hitaiden pelaajien huomattavasti pidempää harjoitteluaikaa. Ne pelaajat, joilla oli koulun alkaessa heikoin fonologinen tietoisuus ja/tai kirjaintuntemus, olivat lukitaidoissa jäljessä vielä ensimmäisen luokan keväällä. Nämäkin oppilaat edistyivät seuranta-aikana selvästi erityisesti kirjoitustaidossa, mutta pelaaminen ei riittänyt kuromaan kiinni alhaisen lähtötason vaikutusta. Tutkimuksen perusteella lukemisen pulmia on ennakoitavissa, jos oppilas ei ole edennyt tavujen ja sanojen tunnistamisessa pelattuaan Ekapeliä noin puoli tuntia. Tutkimus osoitti, että etenkin tuolloin peliharjoittelua kannattaa jatkaa. Jatkossa olisi hyödyllistä tarkastella hitaasti edistyvien pelaajien sekä kielellis-kognitiivisilta lähtötaidoiltaan heikoimpien pelaajien oppimiskäyrää koko pelaamisen ajalta.