EKAPELI1:ssä menestyminen : hitaasti ja nopeasti edistyvien pelaajien kielellis-kognitiiviset profiilit
Tämän tutkimuksen kohteena oli Ekapeli1, joka on alkuopetuksen käyttöön suunnattu
fonologisten taitojen lisäharjoite. Tutkin, mitkä kielellis-kognitiiviset taustataidot ovat
yhteydessä peliharjoittelussa edistymiseen ja lukitaitoihin. Tutkimuksen tavoite oli selvittää,
millainen kielellis-kognitiivinen profiili on hitaasti edistyvillä pelaajilla verrattuna normaalisti
edistyviin. Lisäksi tutkin, onko alkuvaiheen pelaamisen hitaalla edistymisellä eli heikolla
interventiovasteella yhteyttä lukutaidon kehityksen pulmiin.
Tutkimukseen osallistui 89 ensimmäisen luokan oppilasta ympäri Suomea. Kielelliskognitiivisten
taitojen sekä lukitaitojen mittauksia tehtiin ensimmäisen luokan alussa,
syyslukukauden lopussa sekä ensimmäisen luokan keväällä. Tutkimukseen valittiin muuttujia
pelin ensimmäisistä 25:stä pelikentästä. Korrelaatiotarkastelujen perusteella kirjaintuntemus ja
fonologinen tietoisuus olivat voimakkaimmin yhteydessä Ekapelissä edistymiseen. Ekapelissä
sanojen tunnistaminen ennakoi parhaiten lukutaidon tasoa keväällä. Pelaajat jaettiin hitaisiin
pelaajiin (30%) ja Ekapeli-edistyjiin (70%) Ekapelin kirjain-, tavu- ja sanatasolla edistymisen
perusteella. Mann-Whitneyn U-testien mukaan hitailla pelaajilla oli heikommat lähtötaidot
fonologisessa tietoisuudessa, kirjaintuntemuksessa ja nopeassa nimeämisessä.
Kuvaajatarkastelun perusteella hitaiden pelaajien ongelmat paikantuivat Ekapelin mekaanisen
lukemisen harjoituksiin. Alkuvaiheen hitaudesta huolimatta hitaat pelaajat saavuttivat ryhmänä
normaalisti edistyvät pelaajat lukitaidoissa kevääseen mennessä. Yhtenä selittäjänä voi pitää
hitaiden pelaajien huomattavasti pidempää harjoitteluaikaa. Ne pelaajat, joilla oli koulun
alkaessa heikoin fonologinen tietoisuus ja/tai kirjaintuntemus, olivat lukitaidoissa jäljessä vielä
ensimmäisen luokan keväällä. Nämäkin oppilaat edistyivät seuranta-aikana selvästi erityisesti
kirjoitustaidossa, mutta pelaaminen ei riittänyt kuromaan kiinni alhaisen lähtötason vaikutusta.
Tutkimuksen perusteella lukemisen pulmia on ennakoitavissa, jos oppilas ei ole edennyt
tavujen ja sanojen tunnistamisessa pelattuaan Ekapeliä noin puoli tuntia. Tutkimus osoitti, että
etenkin tuolloin peliharjoittelua kannattaa jatkaa. Jatkossa olisi hyödyllistä tarkastella hitaasti
edistyvien pelaajien sekä kielellis-kognitiivisilta lähtötaidoiltaan heikoimpien pelaajien
oppimiskäyrää koko pelaamisen ajalta.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29544]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Nuorten lukemisvaikeudet ja lukemiseen yhteydessä olevat tekijät kielessämme
Kairaluoma, Leila; Torppa, Minna; Aro, Mikko (Niilo Mäki Instituutti, 2017)Tutkimuksessa tarkasteltiin suomenkielisten nuorten lukutaitoa ja sen taustalla olevia kognitiivisia tekijöitä. Artikkeli on ilmestynyt lehdessä Scientific Studies of Reading otsikolla ”The nature of and factors related ... -
Nopean sarjallisen nimeämisen, työmuistin, fonologisen tietoisuuden ja lukujonotaitojen yhteys lukusujuvuuteen ensimmäisellä ja toisella luokalla
Jokinen, Mia-Maria; Purje, Laura (2017)Tutkimuksemme tarkoituksena oli tarkastella lukusujuvuutta ensimmäisellä ja toisella luokalla ja selvittää, miten sen oletetut kognitiiviset taustataidot (nopea sarjallinen nimeäminen, fonologinen tietoisuus, kielellinen ... -
Nopea sarjallinen nimeäminen ja kirjaintuntemus esiopetusiässä: taitojen yhteys ja erot sukupuolittain sekä taustatekijöittäin
Paananen, Eveliina; Keskinen, Janika (2023)Tutkielmassa tutkittiin esiopetusikäisten nopean sarjallisen nimeämisen ja kirjaintuntemuksen yhteyttä ja lisäksi taidoissa suoriutumisen eroja sukupuolittain sekä taustatekijöittäin. Varhaisten lukemisen taitojen, kuten ... -
Auditiivisen ja kielellisen harjoittelun vaikutus kolmannella luokalla olevien heikkojen lukijoiden lukutaitoon
Oksanen, Annamaija (Jyväskylän yliopisto, 2012) -
Lukusujuvuus ja kirjoittaminen kohonneen lukivaikeusriskin oppilailla 1. ja 2. luokilla kaksoisvaikeushypoteesin näkökulmasta
Harju, Juuso (2019)Tässä pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin kaksoisvaikeushypoteesin (double-deficit hypothesis, Wolf, & Bowers, 1999) näkökulmasta lukusujuvuuden ja kirjoittamisen kehittymistä 1. keväästä ja 2. luokan kevääseen (N = 181). ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.