Ajanilmaukset Cefling-hankkeen koululaisaineistossa
Tutkimuksessani tarkastelen suomenoppijoiden (S2) käyttämiä ajanilmauksia. Työni pohjana ovat Cefling-hankkeen aineistona olleet nuorten (7.–9. lk) kirjoitelmat. Cefling-hanke pyrkii selvittämään, kuinka toisen ja vieraan kielen oppijan kielitaito kehittyy taitotasolta toiselle. Tutkin aineistoa DEMfad-mallin (Franceschina 2006) avulla eli lasken ajanilmausten taajuuden, tarkkuuden ja jakauman. Taajuus (engl. frequency) selvitetään suhteuttamalla ajanilmausten esiintymämääriä 1000 sanaa kohti. Aineiston tarkkuus (engl. accuracy) selviää, kun lasketaan kuinka usein tietty ajanilmaus on oikea tuhatta (1000) sanaa kohti. Aineiston jakaumaa eli distribuutiota tarkastelen laadullisesti. Selvitän mitkä ovat käytetyimmät ajanilmaukset. Lisäksi tutkin usean ajanilmauksen muodostamia sanajonoja, niiden pituutta ja vaihtelua tehtävittäin ja taitotasoittain.
Tutkimukseni tavoitteena on tutkia 1) taitotasoittain mitä ajanilmauksia tästä koululaisaineistosta löytyy (jakauma) ja miten niitä käytetään 2) kuinka paljon ajanilmajuksia käytetään (taajuus) sekä 3) mikä on ajanilmausten tarkkuus.
Tutkimuksen teoreettinen tausta on kaksijakoinen. Ensiksi paneudun Cefling-hankkeeseen ja sen funktionaaliseen taitotasokäsitykseen sekä meneillään oleviin suomi toisena kielenä (S2)-tutkimuksiin. Toiseksi paneudun ajanilmauksista suomen kielessä tehtyihin tutkimuksiin, jotka auttavat rajaamaan ja selventämään aihetta.
Olen sijoittanut 527 kirjoitelmasta poimimani 1906 ajanilmausta luokkiin, joita on yhteensä 43. Nämä ajanilmausten alaluokat olen yhdistänyt kolmeen pääluokkaan – nomineihin, adverbeihin ja muihin ajanilmauksiin. Näistä taajuudeltaan suurimmat ajanilmausluokat ovat nominit ja adverbit. Ajanilmauksia käytetään kaikilla taitotasoilla, kuitenkin niin, että taajuus kasvaa ennen tarkkuutta. Kymmenen käytetyintä ajanilmausluokkaa muodostaa 50-60% kaikista ajanilmauksista. Taajuudeltaan suurimpiin ajanilmauksiin kuuluvat esimerkiksi kun-ilmaukset ja adverbi sitten. Kielenoppijat hallitsevat ajanilmaukset yleensä jo B1-tasolla eli silloin ilmausten tarkkuus on yli 80%. Useamman ajanilmauksen ketjuja eli sanajonoja käytetään kaikilla tasoilla, tekstilajilla on kuitenkin jonkin verran vaikutusta niin tarkkuuteen kuin sanajonossa olevien ajanilmausten määrään.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29574]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Toisella ja vieraalla kielellä lukemisen diagnosointi : DIALUKI-hankkeen teoreettisia ja käytännöllisiä lähtökohtia
Nieminen, Lea; Huhta, Ari; Ullakonoja, Riikka; Alderson, Charles (Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA ry, 2011)The article deals with the diagnosis of reading in a second or foreign language (L2) and the role of diagnostic assessment in language testing and in applied linguistics. We discuss new openings in diagnosing L2 and focus ... -
IKI-hankkeen satoa : ideoita S2-pedagogiikkaan ja kielitietoisuuteen varhaiskasvatuksen arjessa
Pesu, Emma (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2020)Tässä artikkelissa esitellään IKI-hankkeeseen osallistuneen varhaiskasvatusryhmän kielitietoista toimintaa ja pohditaan, miten suomi toisena kielenä -pedagogiikka ilmenee päiväkotiryhmän arjessa. Aineistoa tarkastellaan ... -
Rinnakkaistallentaminen etenee Suomessa: Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -hankkeen loppuraportti
Olsbo, Pekka (2017)Raportti kuvaa Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteisen Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -hankkeen tuloksia. Raportti keskittyy rakentamaan kuvaa rinnakkaistallentamisen kehittymisestä Suomessa ... -
Minä lienen tullut joskus Suomessa vielä? : venäjänkielisten suomi toisena ja suomi vieraana kielenä -oppijoiden perfektin ja imperfektin omaksumisen ongelmista
Virtanen, Veera (2011)Tutkin pro-gradu -työssäni venäjänkielisten oppilaiden perfektin ja imperfektin käytön omaksumista kahdessa oppimisympäristössä. Selvitän perfektin ja imperfektin esiintyvyyttä eritasoisten suomi toisena ja suomi vieraana ... -
"Esimerkiksi pissa ei ole mitään kuin Italiassa --" : mielipideilmaukset ja niiden kehittyminen suomenoppijoiden teksteissä
Kajaan, Paula (2012)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomenoppijoiden mielipiteenilmauksia ja niiden kehittymistä sinä aikana kun oppijoiden kielenkäyttäjän rooli vaihtuu vieraan kielen oppijasta toisen kielen oppijaksi. Mielipiteenilmauksia ...