Ajanilmaukset Cefling-hankkeen koululaisaineistossa

Abstract

Tutkimuksessani tarkastelen suomenoppijoiden (S2) käyttämiä ajanilmauksia. Työni pohjana ovat Cefling-hankkeen aineistona olleet nuorten (7.–9. lk) kirjoitelmat. Cefling-hanke pyrkii selvittämään, kuinka toisen ja vieraan kielen oppijan kielitaito kehittyy taitotasolta toiselle. Tutkin aineistoa DEMfad-mallin (Franceschina 2006) avulla eli lasken ajanilmausten taajuuden, tarkkuuden ja jakauman. Taajuus (engl. frequency) selvitetään suhteuttamalla ajanilmausten esiintymämääriä 1000 sanaa kohti. Aineiston tarkkuus (engl. accuracy) selviää, kun lasketaan kuinka usein tietty ajanilmaus on oikea tuhatta (1000) sanaa kohti. Aineiston jakaumaa eli distribuutiota tarkastelen laadullisesti. Selvitän mitkä ovat käytetyimmät ajanilmaukset. Lisäksi tutkin usean ajanilmauksen muodostamia sanajonoja, niiden pituutta ja vaihtelua tehtävittäin ja taitotasoittain.

Tutkimukseni tavoitteena on tutkia 1) taitotasoittain mitä ajanilmauksia tästä koululaisaineistosta löytyy (jakauma) ja miten niitä käytetään 2) kuinka paljon ajanilmajuksia käytetään (taajuus) sekä 3) mikä on ajanilmausten tarkkuus.

Tutkimuksen teoreettinen tausta on kaksijakoinen. Ensiksi paneudun Cefling-hankkeeseen ja sen funktionaaliseen taitotasokäsitykseen sekä meneillään oleviin suomi toisena kielenä (S2)-tutkimuksiin. Toiseksi paneudun ajanilmauksista suomen kielessä tehtyihin tutkimuksiin, jotka auttavat rajaamaan ja selventämään aihetta.

Olen sijoittanut 527 kirjoitelmasta poimimani 1906 ajanilmausta luokkiin, joita on yhteensä 43. Nämä ajanilmausten alaluokat olen yhdistänyt kolmeen pääluokkaan – nomineihin, adverbeihin ja muihin ajanilmauksiin. Näistä taajuudeltaan suurimmat ajanilmausluokat ovat nominit ja adverbit. Ajanilmauksia käytetään kaikilla taitotasoilla, kuitenkin niin, että taajuus kasvaa ennen tarkkuutta. Kymmenen käytetyintä ajanilmausluokkaa muodostaa 50-60% kaikista ajanilmauksista. Taajuudeltaan suurimpiin ajanilmauksiin kuuluvat esimerkiksi kun-ilmaukset ja adverbi sitten. Kielenoppijat hallitsevat ajanilmaukset yleensä jo B1-tasolla eli silloin ilmausten tarkkuus on yli 80%. Useamman ajanilmauksen ketjuja eli sanajonoja käytetään kaikilla tasoilla, tekstilajilla on kuitenkin jonkin verran vaikutusta niin tarkkuuteen kuin sanajonossa olevien ajanilmausten määrään.