"What is the color of English?" : representation of English in the language portraits of Sámi children

Abstract

Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen Pohjoinen monikielisyys - hanketta, jonka tavoitteena on tutkia monikielisyyttä Pohjoiskalotin alueella. Projektissa hyödynnetään sosiolingvistiikkaa, kriittistä diskurs-sintutkimusta ja etnografiaa. Tässä tutkimuksessa esiin nousevat mm. kielentäminen, heteroglossia ja kieli-politiikka. Lähtökohtana ovat henkilökohtaiset kielikokemukset, resurssit ja repertuaarit, ja niiden tutkiminen multimodaalisen aineiston avulla. Erityisen kiinnostuksen kohteena on yksittäisen kielen, englannin, esiin-tyminen aineistossa. Vastaavaa näkökulmaa samantyyppiseen aineistoon ei ole aiemmin hyödynnetty.

Tutkimuksen aineisto koostuu neljäntoista 6-12 vuotiaan saamelaislapsen kielellisistä omakuvista, taustatietolomakkeista, joissa lapset arvioivat kielellisiä resurssejaan ja suhdettaan kieliin, sekä ryhmä-haastatteluista, joissa lapset kertovat toisilleen ja tutkijalle piirrostensa sisällöistä. Aineistoa lähestytään sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti kuva-analyysin keinoja hyödyntäen. Kerättyä aineistoa verrataan aiempaan samantyyppiseen tutkimukseen hyödyntäen lasten kuvalliseen ilmaisuun ja värien käyttöön liittyvää sekä sosiolingvististä että kehityspsykologista tutkimusta. Apuna kuvallisen aineiston tulkinnassa käytetään lasten omaa ääntä.

Tulokset kertovat saamelaislasten kielirepertuaarien monipuolisuudesta. Ainoa kaikille yhteinen kieli on suomi. Merkittävänä kielinä esiin nousevat tietenkin saamen kielet (pohjoissaami, Inarin saami ja kolttasaami). Englanti on tavalla tai toisella läsnä jokaisen lapsen aineistossa, mikä ei ole yllättävää ottaen huomioon nykyaikaisen viestintäteknologian, kansainvälisen nuorisokulttuurin, turismin ja paikallisen (ja valtakunnallisen) kielipolitiikan vaikutukset lasten elämässä. Tutkimuksessa paljastuu säännönmukaisuuksia sekä kielten sijoittelussa että värien käytössä lapsille merkittävien kielten osalta. Lasten vielä kehittymätön kyky täyteen abstraktiin ajatteluun ohjaa lasten valintoja sekä kielille valittujen värien että niiden sijoittelun osalta. Valintojen taustalta paljastuu konk-reettisia ajatuksia kommunikoinnista sekä kielten yhteydestä kansallisiin ja kulttuurisiin tunnuksiin.