Kaikki paitsi musiikkikasvatus on turhaa : millä argumenteilla musiikkia puolustetaan yleissivistävän koulun oppiaineena?

Abstract

Tutkimus tarkastelee musiikkikasvatusta osana yleissivistävää koulua ja sen filosofisia perusteita. Tutkimuskysymyksellä ”Millä argumenteilla musiikinopetusta perustellaan yleissivistävässä koulussa?” pyritään ensisijaisesti filosofialle luontaisella tavalla määrittelemään käsitteistöä, selkeyttämään ajattelua ja jäsentämään käytyä keskustelua. Varsinainen tutkimustulos on siten keskeisten käsitteiden jäsentäminen viitekehyksiinsä sekä tyypillisten ilmausten eli tässä tapauksessa perusteluiden muotoileminen. Tutkimus on luonteeltaan teoriaohjaava sisällönanalyysi, jossa aineisto koostuu kymmenen vuoden aikana julkaistuista, julkista keskustelua edustavista diskursseista. Aineistossa on eri tyylisiä musiikin asemaa kouluaineena käsitteleviä tekstejä Helsingin Sanomista, Opettajalehdestä, Unisonosta ja Agitatosta sekä Kasvatus-lehdestä edellisen opetussuunnitelmaprosessin ajalta. Teoreettisena taustana ovat musiikkikasvatuksen filosofian kaksi keskeisintä suuntausta praksiaalinen ja esteettinen musiikkikasvatuksen filosofia sekä opetussuunnitelman perusteiden arvopohja ja yleiset tavoitteet. Lisäksi tuloksia syventävinä teorioina toimivat Martin Buberin ajatteluun perustuva dialoginen kasvatusajattelu, Charles Taylorin ja Tapio Puolimatkan pohjalta merkitysnäkökentän ja autenttisuuden ihanteen käsitteiden avaaminen sekä modernin/postmodernin kulttuurin ja individualismin problematiikka. Lauri Rauhalan pohjalta on avattu myös kokonaisvaltaisuuden ja kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksen luonnetta. Analyysin tulos on kiteytetty argumentaation viitekehyksessä neljään keskeiseen piirteeseen: arvoviitekehykseen, kasvuviitekehykseen, sivistysviitekehykseen ja kokonaisvaltaisuusviitekehykseen. Lisäksi arkkiperusteluiksi kiteytyy kahdeksan perustelua: musiikki on itsessään arvokasta, yhteys arvoihin ja arvotietoisuuteen, oppimisen edistäminen, itsen kasvun väline, yleissivistys, kokonaisvaltaisuuden kannalta välttämätön, merkitykset ja ymmärtäminen sekä sen intersubjektiivinen luonne.