Painonpudotuksen vaikutus miesyleisurheilijoiden kehonkoostumukseen
Lamminen, Riikka Elina 2009. Painonpudotuksen vaikutus miesyleisurheilijoiden kehonkoostumukseen. Liikuntafysiologian kandidaatin tutkielma LFY.A005. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 52 s.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää neljän viikon painonpudotuksen vaikutusta miesyleisurheilijoiden kehonkoostumukseen kahdessa eri ryhmässä hallikilpailukauteen valmistauduttaessa. Painonpudotus toteutettiin korkeaproteiinipitoisella ruokavaliolla, jossa hiilihydraattien ja rasvojen saantia rajoitettiin. Toisen ryhmän tavoitteena oli maltillisempi 1-2 kg:n painonpudotus, kun taas toinen ryhmä tavoitteli 2-4 kg:n painonpudotusta. Tutkimus oli osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta, missä tutkittiin painonpudotuksen vaikutusta kehonkoostumuksen lisäksi miesyleisurheilijoiden suorituskykyyn,
hormoneihin ja elektrolyytteihin.
Koehenkilöinä oli 15 kansallisen tason miesyleisurheilijaa. Koehenkilöiden lajeina olivat yleisurheilun hyppylajit sekä pikajuoksu. Koehenkilöt valitsivat itse kumpaan ryhmään osallistuivat. Heidän energiantarpeensa arvioitiin lepoaineenvaihdunnan (Owen ym. 1987) sekä fyysisen aktiivisuuden seurannan avulla. Painonpudotusryhmä (n=8) ohjeistettiin korkeaproteiinipitoiseen (yli 1,6 g/kg/vrk) sekä
matalahiilihydraatti- ja matalarasvapitoiseen ruokavalioon. Näin pyrittiin saamaan aikaan 750 kcal/vrk energiavaje. Kontrolliryhmä (n=7) ohjeistettiin kohtuulliseen energiavajeeseen (200-300 kcal/vrk).
Kontrolliryhmän ruokavalio-ohjeistus oli lähellä pudotusryhmän ohjeistusta. Hiilihydraattia suositeltiin kuitenkin nautittavan enemmän. Tutkimuksessa mitattiin kehonkoostumus kaksi-energisellä röntgen-absorptiometrillä (DXA) ennen ja jälkeen painonpudotusjakson. Koehenkilöiden ravintoaineiden saantia seurattiin ruokapäiväkirjojen avulla, joita koehenkilöt täyttivät ennen painonpudotusjakson alkua neljän vuorokauden ajalta sekä jakson aikana kahdelta vuorokaudelta jokaisella neljästä viikosta. Tilastolliset analyysit suoritettiin Excel 2008 ja SPSS 13.0 ohjelmilla.
Keskiarvoisissa ravintoaineiden saanneissa painonpudotusjakson ajalla ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja (p ≤ 0,05) ryhmien välillä. Proteiinia molemmat ryhmät saivat riittävästi tutkimussuunnitelman tavoitteeseen nähden (2,08 2,09 g/kg/vrk). Rasvan saanti oli pudotusryhmällä pienempää kuin kontrolliryhmällä sekä absoluuttisesti että suhteellisena osuutena vuorokautisesta kokonaisenergiasta. Myös hiilihydraatteja pudotusryhmä sai absoluuttisesti vähemmän kuin kontrolliryhmä, mutta
hiilihydraattien osuus kokonaisenergiasta oli ryhmillä samanlainen, johtuen pudotusryhmän alhaisemmasta kokonaisenergiansaannista. Molemmat ryhmät onnistuivat saavuttamaan tavoitellun päivittäisen energiavajeen. Kehon kokonaismassan muutoksessa kumpikaan ryhmä ei päässyt tutkimussuunnitelman tavoitteeseen painonpudotuksessa. Tilastollisesti merkitseviä eroja (p ≤ 0,05) saatiin pudotusryhmällä rasvaprosentissa, rasvan massassa sekä kehon kokonaismassassa verrattuna alkutilanteeseen. Ryhmien välisessä vertailussa tilastollisesti merkitseviä eroja kehonkoostumuksen
absoluuttisessa muutoksessa saatiin rasvaprosentissa, rasvan massassa sekä kehon kokonaismassassa. Pudotusryhmällä suurin osa (77 %) pudonneesta kehon kokonaismassasta oli rasvaa. Rasvaton massa
väheni sen sijaan vain hieman (23 %). Kontrolliryhmällä sekä rasvan massa että rasvaton massa vähenivät lähes yhtä paljon, mutta molempien muutokset olivat pienempiä kuin pudotusryhmällä.
Tämän tutkimuksen johtopäätöksenä korkeaproteiinipitoinen (2,08 2,09 g/kg/vrk) ja vähärasvainen painonpudotusruokavalio neljän viikon aikana aiheuttaa kehon kokonaismassan vähenemistä niin, että suurin osa pienentyneestä massasta on rasvaa erityisesti suuremmalla vuorokautisella energiavajeella (750 kcal).
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [4983]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Liikuntapoliklinikalla ohjatun liikuntahoidon vaikutus fyysiseen toimintakykyyn, kehonkoostumukseen ja liikunnan lisäykseen
Ben Khalifa, Julia (2021)Vahvan tutkimusnäytön mukaan liikuntahoidolla voidaan vaikuttaa positiivisesti fyysiseen kuntoon ja toimintakykyyn potilailla, jotka sairastavat kroonisia sairauksia. Liikuntahoidolla voidaan saada aikaan muutoksia niin ... -
Liikuntahoidon vaikutus ylipainoisen uniapneapotilaan oireisiin, kehonkoostumukseen ja toimintakykyyn : tuloksia liikuntalääketieteen poliklinikalta
Renkola, Hanna-Kaisa (2020)Hoitamattomana obstruktiivinen uniapnea (OSA) on yhdistetty moniin kroonisiin sairauksiin, jotka aiheuttavat länsimaissa kohonnutta sairastavuutta, kuolleisuutta ja merkittäviä terveydenhuoltokuluja. Väsymys on yksi ... -
Fitnessurheilijoiden kehon rasvamassan vähentämisen vaikutus immuunipuolustuksen toimintaan kilpailukauden aikana
Salovuori, Tuuli (2022)Fitnessurheilijat valmistautuvat kilpailuun keskimäärin 3-5kk ajan tavoitteenaan vähentää kehon rasvamassaa säilyttäen harjoittelukauden aikana saavutettu kehon rasvaton massa. Tänä aikana tyypillisesti voimaharjoittelun ... -
Suomalaisten naisjalkapalloilijoiden energiansaatavuus ja sen yhteys ravitsemusosaamiseen sekä kehonkoostumukseen
Nurmi, Matilda (2023)Johdanto. Ravitsemuksella on merkittävä rooli jalkapalloilijan optimaalisen suorituskyvyn ulosmittaamisessa. Tutkimustieto koskien energiansaatavuutta ja ravitsemusosaamisen vaikutusta siihen naisjalkapalloilijoilla on ... -
Lihasmassan ja fyysisen kunnon yhteys painonpudotuksen onnistumiseen : tutkimus Keski-Suomen keskussairaalan liikuntalääketieteen poliklinikan potilailla.
Elomaa, Teemu (2019)Lihavuuden hoidossa tavoitelluilla elintapamuutoksilla pyritään saavuttamaan 5-10 %:n pysyvä painonpudotus. Painonpudotus saavutetaan ylläpitämällä pitkäaikaista negatiivista energiatasapainoa. Energiatasapainon säätelyssä ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.