Tässä tutkimuksessa keskityttiin lasten osallistumisoikeuksiin, sillä niiden tarpeellisuudesta ja toteutumisesta käydään länsimaissa vilkasta keskustelua. YK:n lasten oikeudet jakautuvat kolmenlaisiin oikeuksiin; oikeuksiin, jotka takaavat lapsille riittävän toimeentulon, lasten suojelullisiin oikeuksiin sekä osallistumisoikeuksiin. Keskustelussa lasten oikeuksista on näkyvillä vanha, lasta suojelukohteena korostava paternalistinen lapsuuskäsitys ja uudempi yhteiskuntatieteellinen näkemys lapsesta kompetenttina toimijana ja omien asioidensa asiantuntijana. Lasten osallistumisoikeudet eivät rajoitu ainoastaan suoraan lasta koskeviin asioihin, vaan osallistumisoikeuksien tarkoituksena on taata lasten oikeus saada kaikenlaista tietoa sekä osallistuminen laajemmin yhteiskunnassa. Lasten osallistumisoikeuksien toteutumista päiväkodissa tarkasteltiin osallisuuden, kuulluksi tulemisen sekä vallan näkökulmasta. Tutkimukset lasten osallisuusoikeuksista ovat pääasiassa ulkomailla tehtyjä, joski
n lasten osallisuudesta päiväkotikontekstissa löytyy kotimaista tutkimusta jonkin verran. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten tietoa lasten oikeuksista ja erityisesti osallistumisoikeuksista levitetään päiväkodissa sekä miten lasten osallisuus näkyy päiväkodissa. Mitä osallisuutta rakentavia ja toisaalta rajoittavia elementtejä lasten arjessa on.
Tähän laadulliseen tutkimukseen aineisto kerättiin etnografista tutkimusmenetelmää mukaillen havainnoimalla ja videoimalla yhden päiväkotiryhmän arkea kaksi viikkoa. Lisäksi ryhmän yhtä aikuista ja kahta lasta haastateltiin osallisuuteen ja lapsikäsitykseen liittyen. Episodeiksi jaettu aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti teoreettiseen viitekehykseen pohjautuvien käsitteiden avulla teemoitellen ja tyypitellen. Ensin episoideista määriteltiin teoreettisten käsitteiden avulla se, kuka kussakin episodissa käyttää eniten valtaansa; aikuiset, lapset vai toimivatko lapset ja aikuiset yhteistyössä. Tämän jälkeen analysoitiin millaista kunkin toimijan osallisuus episodissa oli.
Tutkimustuloksena havaittiin, että lasten osallistumisoikeus on käsitteenä päiväkodissa vielä suhteellisen vieras. Lasten osallisuus ja kuulluksi tuleminen tapahtuvat paljolti aikuisen kautta ja aikuisen sallimissa rajoissa. Lapset voivat vaikuttaa tapahtumien kulkuun eniten leikissä ja yksittäisissä, suoraan itseään koskevissa asioissa. Ryhmä- ja päiväkotitasolla lasten ääni kuuluu lähinnä aikuisen kautta ja aikuisen tulkintana lapsen parhaasta.
...
