Kotiympäristön vaikutus dysleksiariskiryhmän lasten lukutaitoon ja motivaatioon kouluiässä

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin kotiympäristön vaikutusta lapsen motivaatioon ja lukutaitoon dysleksian riskiryhmässä lasten ollessa peruskoulun ensimmäisellä ja toisella luokalla. Tutkittavat 107 lasta kuuluivat Jyväskylän yliopiston Lapsen kielen kehitys ja geneettinen dysleksiariski - tutkimusprojektiin ja heillä oli todettu geneettinen dysleksiariski. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia vanhemman läksyjen tekoon osallistumisen yhteyttä lapsen motivaatioon ja lukemisen taitoihin. Samalla pyrittiin laajentamaan käsitystä kotiympäristön vaikutuksesta lapsen lukutaitoon kouluiässä.

Vanhemman osallistumista läksyjen tekoon mitattiin vanhemman arviolla siitä, tarvitsiko lapsi apua läksyjen teossa. Lapsen lukutaitoa mitattiin lukemisen sujuvuuden tehtävällä ja motivaatiota vanhemman ja opettajan arvioilla. Vanhemman osallistumisen yhteyksiä lapsen lukutaitoon ja motivaatioon tutkittiin korrelaation ja regressioanalyysin avulla. Lisäksi tutkittiin, toimiko lapsen motivaatio mediaattorina vanhemman osallistumisen ja lukutaidon välillä. Mediaattorianalyysi tehtiin bootstrapping-menetelmällä. Lopuksi etsittiin alaryhmiä muuttujien suhteen. Ryhmittelyssä käytettiin klusterianalyysiä ja raja-arvokriteeriä. Ryhmiä tarkasteltiin ristiintaulukossa ja χ²-testillä. Keskiarvoeroja ja muutosta ajassa tutkittiin yksisuuntaisella ja toistomittausten varianssianalyysillä.

Vanhemman osallistuminen läksyjen tekoon oli yhteydessä lapsen lukutaitoon ja motivaatioon siten, että mitä paremmat lapsen lukutaito ja motivaatio olivat, sitä vähemmän vanhempi osallistui läksyjen tekoon. Mediaattorimalli ei muodostunut tilastollisesti merkitseväksi. Aineistosta löytyi alaryhmiä lapsen lukutaidon, motivaation ja vanhemman osallistumisen suhteen. Ryhmät erosivat toisistaan keskiarvojen perusteella, mutta niissä ei havaittu muutosta ajassa siirryttäessä ensimmäiseltä luokalta toiselle.

Tutkimus laajentaa näkemystä siitä, että lapsen kotiympäristöllä on merkitystä myös kouluiässä, jolloin vanhempi mukauttaa toimintaansa lapsen tarpeen perusteella. Vanhemman osallistuminen ei kuitenkaan vaikuttanut riskiryhmän lasten lukutaitoon tai motivaatioon, vaan lasten tilanne pysyi samankaltaisena ensimmäisen ja toisen luokan ajan. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta siitä, miten riskiryhmän lasten lukutaito ja motivaatio kehittyvät ja miten vanhemman osallistuminen vaikuttaa myöhempinä kouluvuosina.