Motorisella kehityksellä viitataan motoristen taitojen jatkuvaan muutokseen pitkin elinkaarta, jolloin yksilön kehitys etenee yksinkertaisista motorisista liikkeistä, organisoituihin ja monimutkaisempiin motoristen taitojen yhdistelmiin. Fyysinen aktiivisuus varhaislapsuudessa edistää aluksi perusmotoriikan taitojen kehittymistä. Lapsen kasvaessa, vaaditut motoriset taidot muuttuvat monimutkaisemmiksi ja taitojen edistäminen vaatii jatkuvaa osallistumista erilaiseen fyysiseen toimintaan. Varhainen lapsuus on kriittinen ajankohta motoristen taitojen kehitykselle. Lisäksi lapset kasvavat erilaisissa kotiympäristöissä, altistuen monenlaisille sekoittaville tekijöille.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää ajankohtaisesta kirjallisuudesta vanhempien ja kotiympäristötekijöiden merkitystä pienten lasten motoristen taitojen kehityksessä. Tutkielma vastaa seuraavaan tutkimuskysymykseen: Minkälaisia yhteyksiä vanhemmilla ja kotiympäris
töllä on pienten lasten motoristen taitojen kehityksessä? Kirjallisuushaku suoritettiin kolmeen eri tietokantaan, joista osumia oli yhteensä 1844. 232 tutkimusta saatiin Sportdiscus-tietokannasta, 751 Psycinfo-tietokannasta ja 861 Cinahl- tietokannasta. Tarkemman seulonnan jälkeen tutkielmaan valikoitui 6 vuosina 2016-2021 julkaistua tutkimusta.
Tutkimuksista neljässä oli havaittu jokin tilastollisesti merkitsevä yhteys vanhempien käyttäytymisen ja lasten motoristen taitojen välillä. Lisäksi kolmessa tutkimuksessa havaittiin jokin tilastollisesti merkitsevä yhteys kotiympäristön ja lasten motoristen taitojen välillä. Tutkimukset käsittelevät aihepiirejä eri näkökulmista, joten suoria johtopäätöksiä on hankala tehdä. Tulokset osoittivat kuitenkin selkeän yhteyden perheen sosioekonomisen aseman ja lapsen motoristen taitojen välillä. Lisäksi löydettiin viitteitä lasten motoristen taitojen kehitykseen liittyvistä tärkeistä kotiympäristötekijöistä. Yksittäisiä lasten motoriseen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä raportoitiin seuraavasti: vanhempien urheiluaktiivisuus ja kasvatuskäyttäytyminen, kotiympäristön virikkeiden ja lelujen määrä sekä kotipihan suuruus ja lapsen vietetty aika vanhemman lapsen kanssa.
Kirjallisuuskatsaus oli tarpeellinen, sillä tutkimusta pienten lasten motoriseen kehitykseen vaikuttavista perhe- ja kotiympäristötekijöistä sekä niiden välisistä yhteyksistä on jonkin verran, mutta ei tarpeeksi. Tutkimusta löytyy sosioekonomisen aseman, vanhempien fyysisen aktiivisuuden ja kotiympäristön virikkeiden merkityksestä, mutta tarkempaa tutkimusta eri perhetyypeissä tai väestötyypeissä vaikuttavista tekijöistä puuttuu. Lisäksi kotiolosuhteet muuttuvat kehittyvässä yhteiskunnassa, mikä lisää jatkuvaa tutkimustarvetta ja ajankohtaisen tiedon synteesiä.
...
