Naisjääkiekkoilijoiden voima-nopeusominaisuudet ja niiden kehittäminen

Abstract

Jussi Tupamäki. Naisjääkiekkoilijoiden voima-nopeusominaisuudet ja niiden kehittäminen. Valmennus ja testausopin Curn laude tutkielma. Liikuntabiologian laitos. Jyväskylän yliopisto. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tasolla Suomalaisten naisjääkiekkoilijoiden fyysiset ominaisuudet ovat 200 luvulla. Tutkimukseen osallistui 42 maajoukkueleiritykseen kuuluvaa pelaajaa, joista 22 kuului naisten maajoukkueeseen ja 20 naisten olympiajoukkueeseen. Kaikilta koehenkilöiltä mitattiin antropometria, 1RM etukyykky, 1RM rinnalleveto ja 1RM tempausvala. Voimantuotto-ominaisuuksia mitattiin staattisella- ja kevennyshypyllä, sekä kiihdytysnopeutta 20 metrin juoksutestillä. Lisäksi olympiajoukkueen pelaajilta testattiin leuanvetojen toistomaksimi ja 5-loikka. Nopeus ja voimaominaisuuksiltaan suomalaiset naisjääkiekkoilijat ovat muita huippuurheilijoita jäljessä, etenkin räjähtävän voiman osalta. Merkittävinä räjähtävään voimaan vaikuttavina tekijöinä havaittiin olevan jalkojen ojentajalihasten kehonpainoon suhteutettu voima, sekä rinnallevedon maksimi- ja painoon suhteutettu tulos Myös käsien koukistajalihasten voimataso on suhteellisen alhainen ottaen huomioon lajivaatimukset. Kehonkoostumusta tarkasteltaessa merkillepantavaa on naisjääkieldwilijoiden verrattain korkea kehon rasvapitoisuus ja kehonpaino. Tuloksia analysoitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että huipputason naisjääkiekkoilijat eivät Suomessa ole ammattilaisia, eivätkä näinollen välttämättä omaa mandollisuuksia samanlaiseen harjoitteluun kuin muiden lajien ammattiurheilijat. Naisjääkiekkoilijoiden harjoittelun tulisi tämän tutkimuksen tulosten perusteella keskittyä räjähtävän voiman ja käsivarren lihasten voiman kehittämiseen. Lisäksi aerobinen harjoittelu yhdistettynä oikeaan ruokavalioon edesauttaisi pudottamaan kehon rasvaprosenttia ja parantamaan tuloksia lähes kaikissa testeissä.