Fitness-kilpailijoiden antropometria ja fyysinen aktiivisuus kilpailudieetillä ja sen jälkeisellä palautumisjaksolla
Abstract
Tutkimuksen tausta ja tarkoitus
Fitness-kilpailua edeltää usean kuukauden mittainen kilpailudieetti, jonka tarkoituksena on vähentää kehon rasvakudosta esteettisen ulkonäön saavuttamiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, muuttuuko naiskilpailijoiden antropometria ja fyysinen aktiivisuus fitness-urheilulajien kilpailudieetillä ja sen jälkeisellä palautumisjaksolla.
Tutkimusaineisto ja menetelmät
Tutkimusaineisto oli osa Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella toteutettua ”Kilpailemisen vaikutus fitness-urheilijan kehon koostumukseen ja fyysiseen suorituskykyprofiiliin sekä fysiologisiin tekijöihin naisilla” -tutkimusta. Tutkimuksessa oli mukana loppuun asti 27 fitness-kilpailijaa, jotka kilpailivat syksyllä 2015 kansallisissa fitness-lajien arvokilpailuissa. Kontrolliryhmänä oli 23 kuntosalilla tavoitteellisesti harjoittelevaa naista. Kaikki naiset osallistuivat kolmena eri ajankohtana laajasti erilaisiin mittauksiin. Kilpailijoilla mittaukset olivat ennen kilpailudieettiä, dieetin jälkeen ja noin neljän kuukauden kuluttua dieetin loppumisesta. Kontrollihenkilöillä olivat vastaavat ajankohdat ilman dieettiä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tutkittavien ympärysmittoja, ihopoimuja, osaa bioimpedanssin tuloksista, DXA:n androidista rasvaa, liikuntapäiväkirjoja ja aktiivisuuskyselyä. Aineiston analysointi tehtiin Excel 2013 - ja IBM SPSS Statistics 22.0 -ohjelmilla. Tilastollisina analyyseinä käytettiin toistomittausten varianssianalyysiä, t-testiä, Friedmanin ja Mann Whitneyn U -testiä.
Tulokset
Kilpailijoiden antropometria muuttui erittäin merkitsevästi alku- ja välimittauksen sekä väli- ja loppumittauksen välillä (p<0.001). Kilpailijoiden kehon paino väheni noin 20 viikon pituisen dieetin aikana keskimäärin 64.3 kg:sta 56.5 kg:aan (p<0.001) ja palautui välimittauksen arvosta lukuun 62.6 kg:aan. Bioimpedanssilla mitattu rasvaprosentti väheni 19.7 %:sta 11.6 %:iin (p<0.001) ja nousi palautumisjaksolla 17.8 %:iin. Ihopoimupihdeillä tarkasteltuna rasvaprosentti väheni 25.2 %:sta 18.3 %:iin (p<0.001) ja palautui 26.0 %:iin. Androidisen rasvan määrä muuttui alkutilanteen 921.8 g:sta 260.4 g:aan (p<0.001) ja se palautui lukemaan 801.5 g. Kilpailijoilla oli liikuntaharjoittelua dieetin alussa 8.5 krt/vko ja tunteina tarkasteltuna 8.3 h/vko. Kilpailijat toteuttivat dieetin alussa harjoittelua keskimääräisellä intensiteetillä 7.0 METs, joka oli MET-tunteina 58.6 METh/vko. Kilpailijoiden koko liikuntaharjoittelun useus ja kesto (p≤0.01) lisääntyivät merkitsevästi dieetin alusta kilpailuviikkoa edeltäneelle viikolle, jolloin useus oli 13.7 krt/vko ja kesto 11.5 h/vko. Liikuntaharjoittelun keskimääräinen intensiteetti väheni tilastollisesti merkitsevästi dieetin alusta ja puolivälistä (p<0.001) kilpailuviikkoon, jolloin kilpailijat raportoivat aikaisempaa enemmän poseerausharjoittelua ja venyttelyä. Kilpailijoiden aerobisen ja voimaharjoittelun intensiteetti ja MET-tunnit vähenivät merkitsevästi myös kilpailuviikolla suhteessa aikaisempiin mittausajankohtiin (p<0.01). Palautumisjaksoilla liikuntaharjoittelun intensiteetti nousi merkitsevästi kilpailuviikosta (p≤0.001), mutta aerobisen harjoittelun useus väheni verrattuna kilpailuviikkoa edeltäneeseen viikkoon (p<0.01). Kilpailijoilla ei ollut merkitseviä muutoksia arkiaktiivisuudessa kolmena mittausajankohtana. Kilpailijoiden energiansaanti laski dieetillä (p=0.001) ja se palautui lähtötilannetta kohti palautumisjaksolla. Kilpailijoiden arvioitu energiankulutus nousi hieman dieetin puolivälissä ja laski merkitsevästi palautumisjaksolla suhteessa dieetin puoliväliin (p=0.02).
Johtopäätökset
Kilpailijoiden antropometriassa tapahtui dieetin seurauksena muutoksia, jotka johtuivat energiankulutusta vähäisemmästä energiansaannista ja dieetillä mahdollisesti lisääntyneestä aerobisen harjoittelun määrästä. Voimaharjoittelun määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia kilpailuviikkoa lukuun ottamatta. Palautumisjaksolla kilpailijoiden liikuntaharjoittelun intensiteetti kasvoi kilpailuviikosta, mutta aerobisen harjoittelun määrä oli merkittävästi vähäisempää kuin dieetillä. Kilpailijoiden antropometria palautui pääosin ennalleen noin 20 viikon palautumisjakson aikana, mikä kertoo siitä, ettei fitness-kilpailukunto ole jatkuvaa.
Main Author
Format
Theses
Master thesis
Published
2016
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201610254447Käytä tätä linkitykseen.
Language
Finnish
Tietueessa on rajoitettuja tiedostoja. You can request a copy of this thesis here The material is available for reading at the archive workstation of the University of Jyväskylä Library.