Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorHuemer, Sini
dc.date.accessioned2009-05-27T12:27:59Z
dc.date.available2009-05-27T12:27:59Z
dc.date.issued2009
dc.identifier.isbn978-951-39-3586-3
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1086113
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/20133
dc.description.abstractSini Huemer tutki väitöstyössään lukemisen taitojen, erityisesti lukusujuvuuden, harjoittamista suomen- sekä saksankielisillä lapsilla.Vielä ei tiedetä kovin paljon lukemisen nopeuden eli sujuvuuden kehittymisestä sekä syistä siihen, miksi joillakin lapsilla lukeminen jää kovin työlääksi.- Viime vuosina kiinnostus lukemisen sujuvuuteen on kuitenkin lisääntynyt. Useissa tutkimuksissa on havaittu eroja eri kieltä puhuvien lasten lukemaan oppimisen nopeudessa ja lukemisvaikeuden piirteissä. Englanninkielisillä lapsilla kestää useita vuosia saavuttaa tarkka lukemisen taito, kun taas esimerkiksi suomenkieliset lapset oppivat yleensä lukemaan tarkasti jo ensimmäisen luokan aikana. Koska lukemisen tarkkuus opitaan suomen kielessä säännöllisen kirjoitusjärjestelmän vuoksi melko nopeasti, näkyvät lukemisvaikeudet lukemisen hitautena, Huemer toteaa.Ulkomailla eniten käytetty menetelmä lukusujuvuuden harjoittamiseen on toistava lukeminen, joka tarkoittaa samojen materiaalien, esimerkiksi sanojen tai tekstin, lukemista useaan kertaan. Huemerin väitöstyön menetelmät perustuivat myös pitkälti toistavaan lukemiseen.- Lukemisen nopeus kehittyy, kun lasten kanssa harjoitellaan säännönmukaisesti ja toistaen lukemisen perustaitoja, esimerkiksi suomen kielessä tavujen tai saksan kielessä konsonanttiyhdistelmien lukemista. Harjoitusmenetelmät perustuivat osittain tietokonepohjaisiin menetelmiin. Toisaalta on tärkeä todeta, että myös ns. ”perinteinen” menetelmä, joka pohjautui aikuisen ja lasten yhteisiin päivittäisiin lukemisen tuokioihin, vei lukemisen sujuvuuden taitoja eteenpäin, Huemer kertoo tutkimuksestaan.Väitöstyö toi myös uutta tietoa siitä, millaisia kielen yksiköitä lukemisen harjoittelun kohteeksi kannattaa valita. Englannin kieleen perustuvissa lukemisen malleissa ajatellaan, että sujuva lukeminen pohjautuu yksittäisten sanojen nopeaan tunnistamiseen. Suomen kielessä taas sanojen taivutusten runsaus ja pitkät, monitavuiset sanat vaikeuttavat kokonaisten sanojen nopeaa tunnistamista.Huemer havaitsi, että sanaa pienempien osien, kuten konsonanttiyhdistelmien ja tavujen harjoittelu on tehokasta ja siirtyy harjoiteltua osaa suurempien yksiköiden, sanojen, lukemiseen.- Toistavan lukemisen harjoittelua kannattaa kohdentaa myös sanaa pienempiin osiin, Huemer suosittelee.Lukemista harjoittelemalla lukemisen nopeus kasvaa lapsilla, jotka ovat hitaita lukijoita. Toisaalta nopeuden parantaminen ei ole helppo tehtävä. Lyhytkestoisella ja säännöllisellä harjoituksella voidaan saavuttaa parannuksia, mutta merkittäviä muutoksia ei lyhyessä ajassa ilmene.- Tutkimuksessani käytettyjä harjoitusmenetelmiä on helppo soveltaa koulun ja kodin arkeen. Tutkimustulokset kannustavat jatkamaan lukemisen harjoittelua sinnikkäästi. Tulokset haastavat myös kehittämään koulussa keinoja toteuttaa riittävän pitkäkestoista ja säännönmukaista harjoittelua sekä tukea lapsille, jotka ovat jo oppineet lukemisen alkeet, mutta kamppailevat lukemisen hitauden kanssa, Huemer painottaa.fi
dc.description.abstractThis thesis evaluated the effects of training on the improvement of the reading skills, particularly on reading speed or fluency, of poor readers. In languages with a consistent orthography (like Finnish or German), children with reading deficits have considerable problems in reading speed. The aims of the present thesis were two-fold: first, they were related to the effectiveness of different types of training methods, and second, to the selection of the target units for training.In Study 1 the effects of computerized training (with the specific aim of improving grapheme-phoneme conversion) were investigated among Finnish-speaking children with poor pre-reading skills in Grade 1. The results showed that compared to the children in the control group, who received regular reading support, the children in the computer group improved their letter knowledge. However, in both groups the growth in the accurate reading skills was similar, and relatively rapid.The three further studies focused specifically on the improvement of reading speed among German- and Finnish-speaking children. In general, the short-term training methods utilising repeated readings led to larger improvements than regular school instruction. When general assisted reading practice was compared with computer-assisted repeated reading, the former showed larger improvements. General reading practice was associated with growth in global reading fluency; however, in the task which aimed at assessing the benefits of the computer program, both methods yielded improvements.These results raise methodological considerations, as the task which measured the effects of computer-trained skills, tapped into distal, rather than proximal, effects. In terms of the selection of the target units, training at the sublexical level had positive effects: first, the reading speed of sublexical multiletter units (such as consonant clusters or syllables) could be enhanced by repeated reading, and second, sublexical training was associated with improvements in the reading of words and pseudowords with the trained segments. Thus, training of sublexical multiletter units offers a way of achieving generalization effects. The finding highlights the need to reconsider the English-based theoretical notions of reading skills development in the context of a language with a consistent orthographyen
dc.format.extent85 sivua
dc.language.isoeng
dc.publisherUniversity of Jyväskylä
dc.relation.ispartofseriesJyväskylä studies in education, psychology and social research
dc.relation.isversionofISBN 978-951-39-3562-7
dc.titleTraining reading skills : towards fluency
dc.typeDiss.fi
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-3586-3
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotVäitöskirjafi
dc.type.ontasotDoctoral dissertationen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.relation.issn0075-4625
dc.relation.numberinseries360
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysolukutaito
dc.subject.ysolukihäiriöt
dc.subject.ysolapset
dc.subject.ysolukeminen
dc.subject.ysoharjoittelu
dc.subject.ysosujuvuus
dc.subject.ysotietokoneavusteinen opetus
dc.subject.ysooppiminen


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot