Haku
Aineistot 761-770 / 2178
Ryhtilä : rakennushistoriaselvitys Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen voimistelusalirakennuksesta
(Jyväskylän yliopisto, museo, 2016)
Vuonna 1895 valmistui harjun rinteelle seminaarin miesopiskelijoille tarkoitettu
voimistelusalirakennus , joka nimetiin 1920-luvulla Ryhtiläksi lehtori Arvo ”Ryhti”
Vartian mukaan. Ryhtilä on peruskorjattu alkuperäiseen ...
Kirjasto, Hallintorakennus, Athenaeum, Musica : rakennushistoriaselvitys, Jyväskylän yliopisto, Seminaarinmäki
(Jyväskylän yliopisto, museo, 2017)
Arkkitehti Arto Sipisen suunnittelemat neljä
Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen
rakennusta ovat edustava esimerkki 1970-
luvun yliopistorakentamisesta. Niistä pystyy
tulkitsemaan oman aikakautensa rakentamisen ...
Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: katsaus taloudelliseen tutkimukseen
(Suomen Luontopaneeli, 2022)
Metsänhoidon, puuntuotannon, hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden kysymyksiä voidaan tarkastella monien tieteenalojen näkökulmasta. Tässä katsauksessa painopiste on taloudellisessa tutkimuksessa, ja tarkemmin ...
Athenaeum : peruskorjaus 2017-2018 : työmaadokumentoinnin raportti
(Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus, tiedemuseo, 2019)
Tämä työmaa-aikainen dokumentointi käsittelee Seminaarinmäen kampusalueella sijaitsevan arkkitehti Arto Sipisen suunnitteleman Athenaeum-rakennuksen peruskorjausta, joka
toteutettiin elokuun 2017 ja lokakuun 2018 välisenä ...
Taavettilan riihi : rakennushistoriaselvitys
(Jyväskylän yliopisto, tiedemuseo, 2016)
Taavettilan riihi on erityinen osa Jyväskylän yliopiston
Seminaarinmäen kampusalueen rakennus- ja kulttuuri-
perintöä. Nykyisin yli 180-vuotias rakennus on alkujaan
toiminut riihenä, jossa on kuivattu ja puitu viljaa. ...
Soiden ennallistamisen suoluonto-, vesistö- ja ilmastovaikutukset. Luontopaneelin yhteenveto ja suositukset luontopolitiikan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi.
(Suomen Luontopaneeli, 2021)
Suomen alkuperäisestä 10,4 miljoonan hehtaarin suoalasta yli puolet on ojitettu metsä- ja maatalouden sekä turvetuotannon tarpeisiin. Etelä-Suomessa ojitus on ollut voimakkainta: keskimäärin noin 75 prosenttia ja monin ...
Ympäristökysymys suomalaisessa sosiaalityön tutkimuksessa
(Jyväskylän yliopisto, 2018)
Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin, ilmastoon, virkistyskäyttöön ja metsätuhoriskeihin
(Suomen Luontopaneeli, 2022)
Sekä jatkuvapeitteistä että jaksollista metsänkäsittelyä tehdään eri voimakkuuksilla ja erilaisin hakkuutavoin. Ei ole olemassa yksiselitteistä sääntöä, jolla voitaisiin todeta, kuuluuko jokin tietty hakkuutapa jatkuva-peitteiseen ...
Selvitys kotimaisten kielten kielikylpyopetuksen ja vieraskielisen opetuksen tilanteesta Suomessa : kuntatason tarkastelu
(Jyväskylän yliopisto, soveltavan kielentutkimuksen keskus, 2012)