Kirjasto, Hallintorakennus, Athenaeum, Musica : rakennushistoriaselvitys, Jyväskylän yliopisto, Seminaarinmäki
Julkaistu sarjassa
Jyväskylän yliopiston tiedemuseon julkaisujaPäivämäärä
2017Arkkitehti Arto Sipisen suunnittelemat neljä
Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen
rakennusta ovat edustava esimerkki 1970-
luvun yliopistorakentamisesta. Niistä pystyy
tulkitsemaan oman aikakautensa rakentamisen ihanteet ja vaikutteet. Tällaisia ovat olleet
muun muassa pyrkimys tehokkaaseen ja
taloudelliseen rakentamiseen. Sipisen suunnittelemat rakennukset edustavat myös Jyväskylän yliopiston oppihistorialle tärkeätä kasvuvaihetta. Laajemmassa kulttuurihistoriallisessa
merkityksessä rakennukset voidaan kytkeä
1960-luvulla alkaneeseen korkeakoulujen
muutosvaiheeseen, jonka tavoitteena oli
synnyttää koko Suomen kattava yliopistojärjestelmä. Tämä tarkoitti myös erittäin vilkasta
rakentamisvaihetta yliopistorakentamiselle
Suomessa.
Sipisen Seminaarinmäen rakennuksissa on
myös piirteitä, joita ei yleensä nosteta esille
1970-luvun arkkitehtuurin yhteydessä.
Tärkeimpänä näistä on ollut pyrkimys sopeuttaa rakennukset Seminaarinmäen aikaisempiin
rakennuskerroksiin: 1880-luvun seminaarirakennuksiin ja 1950- luvulta lähtien Alvar Aallon
suunnittelemiin rakennuksiin. Tämä näkyy
rakennusten mittakaavassa ja sijoittelussa
suhteessa vanhoihin rakennuksiin sekä
julkisivujen materiaaleissa. Rakennusten
sovittaminen vanhoihin Seminaarinmäen
rakennuksiin onkin tehty sovittamalla konstruktivistisen arkkitehtuurin periaatteet
rakennusten ympärillä olevaan ympäristöön.
Konstruktivistisen arkkitehtuurin periaatteiden
mukaisesta rakenteet määrittelevät julkisivujen struktuurin. Erityisesti kiinnitettiin huomiota rakenteiden mittasuhteisiin. Julkisivujen
jäsentelyssä rakennuksille tärkeinä yksityiskohtina voidaan pitää:
• Käsin muurattua tiiliverhousta
• Harmaata sokkelia, joka on osittain
betonielementeistä ja osittain sileävaluna
toteutettu
• Rakenteiden yksityiskohtien mittasuhteita
toisiinsa nähden esim. siniset pellitykset
• Ikkunoiden sijoittelua julkisivuun sekä
niiden mallia ja väritystä
• Paloportaita ja niihin liittyviä rakenteita
Sisätilojen osalta rakennuksille leimallisia
yksityiskohtia ovat värimaailma ja säilynyt
alkuperäiskalustus, joka on sovitettu talojen
arkkitehtuuriin. Nämä huonekalut olisi myös
hyvä tulevaisuudessa inventoida. Rakennuksissa on käytetty rakennusjärjestelmää joka
perustuu 7,2 metrin moduulimittaan. Sisätilojen jäsennyksessä on käytetty tämän rakennusjärjestelmän mukaisia tyyppihuoneita.
Useimmiten tärkeimmät tilat on sijoitettu
kerroksen nurkkiin. Myös konstruktivistiselle
arkkitehtuurille tyypillisesti erilaisten tilojen
käyttötarkoitusta on viestitty avoimin ja
suljetuin seinäpinnoin.
Tässä rakennushistoriaselvityksessä mukana
olleet Kirjasto, Hallinto, Athenaeum ja Musica
ovat sisätiloiltaan säilyneet vaihtelevasti.
Julkisivujen osalta rakennuksissa on tehty vain
pieniä muutoksia ja niitä voidaankin pitää
hyvin säilyneinä. Athenaeum-rakennuksessa ei
ole tehty isompaa peruskorjausta rakennuksen
valmistumisen jälkeen vuonna 1976. Tästä
syystä se on sisätiloiltaan lähellä alkuperäistä
asuaan. Suurimmat muutokset koskevat toisen
kerroksen värimaailmaa ja kolmannen kerroksen entistä kirjastotilaa. Musica rakennuksessa
on tehty enemmän korjaustoimenpiteitä,
joista erityisesti kellarikerroksen muutoksia
voidaan pitää merkittävinä. Kokonaisuutena
Musica on kuitenkin säilyttänyt hyvin arkkitehtonisen ilmeensä. Kirjaston sisätiloissa on tehty paikoitellen
merkittäviä sisäisten toimintojen järjestelyjä
mutta yleisilmeeltään rakennusta voidaan
pitää hyvin säilyneenä. Muutokset on tehty
talon arkkitehtuuri huomioiden. Hallinnossa
tilajärjestelyjä on tehty enemmän. Tiloja on
siinä muutettu kaikissa kerroksissa. Parhaiten
ilmeensä on säilyttänyt rakennuksen kolmas
kerros. Ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa
on ollut useita muutosvaiheita. Neljännen
kerroksen muutoksen koskevat lähinnä tilassa
olleen ison neuvotteluhuoneen kohtaa.
Kaikista kerroksista on poistettu kokolattiama
tot, jolloin värimaailmaa on muuttunut
vaaleampaan suuntaan.
Tiivistettynä Kirjaston, Hallinto, Athenaeumin
ja Musican sisätilojen arkkitehtuurille tärkeinä
ominaispiirteinä voidaan pitää:
• Sisätilojen jäsennyksessä on käytetty
rakennusjärjestelmän mukaisia tyyppihuoneita. Tilojen käyttötarkoitusta on
viestitetty avoimin ja suljetuin seinäpin
noin.
• Käytettyjä sisustusvärejä: Kirjasto ja
Hallintorakennuksessa pääväreinä ovat
keltainen, valkoinen ja musta. Atheneumissa ja Musicassa sininen, punainen, musta ja valkoinen väri.
• Ajalle tyypillisiä pintamateriaaleja
• Alkuperäisen sisustussuunnitelman
mukaista kalustusta, jota on säilynyt runsaasti kaikissa rakennuksissa.
Jokainen eri aikakausina yliopistoalueelle tehty
rakennus edustaa oman aikansa ihanteita ja
päämääriä. Arkkitehti Arto Sipisen suunnittelemat neljä rakennusta ovatkin hyvä esimerkki
oman aikakautensa rakentamisesta ja niiden
takana olleista periaatteista. Tärkeänä osana
oli rationaalisen rakennusjärjestelmän käyttö
sekä pyrkimys rakennusten anonyymisyyteen
ja helppoon muunneltavuuteen. Rakennukset
on huomioitu osana valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Seminaarinmäen yliopistoaluetta. Ne ovatkin osa rakennuskokonaisuutta, joka edustaa yli sadan vuoden jakson
oppihistoriallista kehitystä Suomessa. Samalla
ne ovat myös edustava esimerkki konstruktivistisesta arkkitehtuurista 1970-luvulta.
...
Muu nimeke
Rakennushistoriaselvitys Kirjasto, Hallintorakennus, Athenaeum, MusicaJulkaisija
Jyväskylän yliopisto, museoISBN
978-951-39-7005-5ISSN Hae Julkaisufoorumista
2342-8813Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Ryhtilä : rakennushistoriaselvitys Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen voimistelusalirakennuksesta
Ernvall, Piritta; Nurminen, Maiju (Jyväskylän yliopisto, museo, 2016)Vuonna 1895 valmistui harjun rinteelle seminaarin miesopiskelijoille tarkoitettu voimistelusalirakennus , joka nimetiin 1920-luvulla Ryhtiläksi lehtori Arvo ”Ryhti” Vartian mukaan. Ryhtilä on peruskorjattu alkuperäiseen ... -
Taavettilan riihi : rakennushistoriaselvitys
Ernvall, Piritta; Korhonen, Martti; Nurminen, Maiju (Jyväskylän yliopisto, tiedemuseo, 2016)Taavettilan riihi on erityinen osa Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampusalueen rakennus- ja kulttuuri- perintöä. Nykyisin yli 180-vuotias rakennus on alkujaan toiminut riihenä, jossa on kuivattu ja puitu viljaa. ... -
Jyväskylän yliopiston kampus, Seminaarinmäki : Jyväskylä, Alvar Aalto 1951-1971 & Arto Sipinen 1970-1974
Vuorinen, Pirjo (Docomomo Suomi Finland ry, 2017) -
Ravintola Lozzi ja juhla- ja kokoustila Lyhty : peruskorjaus 2014-2015 : työmaadokumentoinnin raportti
Javanainen, Riikka (Jyväskylän yliopisto, museo, 2016)Rakennuksen peruskorjaustyöt alkoivat toukokuus- sa 2014 ja työt valmistuivat noin vuotta myöhemmin huhtikuussa 2015. Rakennustöiden vastaanottokokous pidettiin 28.4.2015. Pihatöitä jatkettiin vielä alkukesän 2015 ... -
Athenaeum : peruskorjaus 2017-2018 : työmaadokumentoinnin raportti
Javanainen, Riikka (Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus, tiedemuseo, 2019)Tämä työmaa-aikainen dokumentointi käsittelee Seminaarinmäen kampusalueella sijaitsevan arkkitehti Arto Sipisen suunnitteleman Athenaeum-rakennuksen peruskorjausta, joka toteutettiin elokuun 2017 ja lokakuun 2018 välisenä ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.