Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin, ilmastoon, virkistyskäyttöön ja metsätuhoriskeihin

Abstract

Sekä jatkuvapeitteistä että jaksollista metsänkäsittelyä tehdään eri voimakkuuksilla ja erilaisin hakkuutavoin. Ei ole olemassa yksiselitteistä sääntöä, jolla voitaisiin todeta, kuuluuko jokin tietty hakkuutapa jatkuva-peitteiseen vai jaksolliseen käsittelyyn (avohakkuita lukuun ottamatta). Esimerkiksi yläharvennuksia tehdään molemmissa käsittelytavoissa. Kaikkien metsänkäsittelytapojen aiheuttama häiriö on tyypillisesti sitä voimakkaampi, mitä voimakkaampi hakkuu tehdään. Avohakkuut aiheuttavat suurimman haitallisen vaikutuksen sekä luontoon että moniin metsien tarjoamiin ekosysteemipalveluihin. Yhteiskunnan kokonais-edun kannalta jatkuvapeitteisen käsittelyn osuuden lisääminen puuntuotannossa olevissa metsissä on nyky-tutkimuksen valossa kannattavaa. Jatkuvapeitteistä metsänkäsittelyä kannattaa tutkimustiedon perusteella kohdentaa etenkin puuntuotannossa oleviin metsiin, jotka sijaitsevat turvemaalla, ovat virkistyskäytössä, rajautuvat vesistöihin tai rajautuvat suojelualueisiin. Selvää on, että luontokadon pysäyttämiseksi ja ei-puuntuotannollisten ekosysteemipalvelujen turvaamiseksi tarvitaan metsänkäsittelymenetelmien monipuolis-tamisen rinnalla merkittävästi lisäsuojelua.