Yleisiin kielitutkintoihin liittyvä tutkimus
Ahola, S., Honko, M., & Huhta, A. (2024). Yleisiin kielitutkintoihin liittyvä tutkimus. In T. Leblay, & S. Ahola (Eds.), Yleiset kielitutkinnot 30 vuotta (pp. 72-90). Opetushallitus. Raportit ja selvitykset, 2024: 8. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/yleiset-kielitutkinnot-30-vuotta
Julkaistu sarjassa
Raportit ja selvityksetPäivämäärä
2024Tekijänoikeudet
© Opetushallitus
Kielitaitoa arvioitaessa testiarvioinnissa testattavan taidosta kerätään järjestelmällisesti tietoa, jonka perusteella hänen senhetkisestä kielitaidostaan tehdään päätelmiä. Tällainen järjestelmällinen tiedonkeruu suoritetaan yleensä standardoitujen menetelmien avulla. Näillä pyritään siihen, että testaus tapahtuu testikerroista riippumatta samankaltaisissa olosuhteissa ja samanlaisten tehtävien avulla ja että arviointiperusteina ovat ennalta määritellyt sekä riittävällä tarkkuudella taitoa kuvaavat kriteerit. Standardoinnilla tavoitellaan testitulosten objektiivisuutta, luotettavuutta ja yleisesti arvioinnin laadukkuutta. Tutkimuksen laadun (validius, reliabiliteetti) tutkiminen onkin yksi tyypillisimmistä arviointiin liittyvistä tutkimuskohteista. (Esim. Huhta & Takala 1999.) Laadukkaaseen kielitaidon arviointiin kuuluu, että arviointia suunnitellaan etukäteen ja ohjeistetaan arvioinnin aikana mutta sitä myös tarkastellaan kriittisesti arvioinnin jälkeen. Tällä tavoin voidaan varmistaa, että arviointi on toteutunut aiotulla tavalla eikä siihen ole vaikuttanut arvioinnin ulkopuolisia seikkoja, kuten arvioijaan tai osallistujien taustaan tai persoonaan liittyviä tekijöitä. Näiden tekijöiden havaitsemiseen tarvitaan tutkimusta. Lisäksi tutkimusta tarvitaan arviointijärjestelmää uudistettaessa, esimerkiksi kun halutaan muuttaa arviointikriteereitä, uudistaa tehtävätyyppejä tai ottaa tutkinto tai kielitesti käyttöön uudessa ympäristössä. Tutkimus- ja kehittämistyön erottaminen toisistaan onkin usein vaikeaa, koska ne tavallisesti limittyvät toinen toisiinsa. Yleisten kielitutkintojen tutkinnot perustuvat yhteiseen teoreettiseen viitekehykseen, eivät esimerkiksi tietyn kurssin tai opintomäärän sisältöihin. YKIn tutkintojen teoreettisen taustan muodostavat kielitaidon arvioinnin teoreettiset mallinnukset (pääasiassa Canale & Swain 1980 ja Bachman & Palmer 1996) ja eurooppalaisen viitekehyksen toiminnalliset kuvaukset kielitaidosta ja kielitaidon osa-alueista (Euroopan neuvosto 2020, 2003). Viitekehyksellä on merkitystä, sillä sen kautta rakentuva käsitys kielitaidosta vaikuttaa myös siihen, millaista kielitaitoa tutkinnoissa testataan ja miten tämä käytännössä toteutetaan. YKIssä keskeistä koko testausprosessissa on varmistaa, että kielen toiminnallisuus ja viestinnällisyys sekä viitekehyksen käsitys kielitaidon jatkuvasta kehittymisestä toteutuvat tutkinnoissa. Tutkintoja ohjaavan kielitaitokäsityksen seuraaminen on edellä mainittujen tutkimuskohteiden lisäksi myös yksi keskeisistä tutkimuskohteista YKIssä, jotta voidaan varmistaa viitekehysten noudattaminen testauksen eri vaiheissa.
...
Julkaisija
OpetushallitusEmojulkaisun ISBN
978-952-13-6967-4Kuuluu julkaisuun
Yleiset kielitutkinnot 30 vuottaISSN Hae Julkaisufoorumista
1798-8918Asiasanat
Alkuperäislähde
https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/yleiset-kielitutkinnot-30-vuottaJulkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/244620481
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Rahoittaja(t)
Suomen AkatemiaRahoitusohjelmat(t)
Akatemiahanke, SALisätietoja rahoituksesta
Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Rikkinäistä suomea – Aksenttien arviointi yhteiskunnallisena portinvartijana (2018–2024)Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Englannin ja suomen arvioijien käsityksiä ylimmän tason puhumisen osakokeesta
Kekki, Jarkko; Ahola, Sari; Neittaanmäki, Reeta (Opetushallitus, 2024)Artikkelissa tarkastelemme englannin ja suomen ylimmän tason (YKI 5–6~EVK C1–C2) puhumisen osakoetta ja arvioijien käsityksiä osakokeeseen kuuluvista studiokokeesta ja haastattelusta sekä niissä käytettävistä tehtävätyypeistä. ... -
Laadunvarmennus yleisissä kielitutkinnoissa
Ahola, Sari; Neittaanmäki, Reeta; Hirvelä, Tuija (Opetushallitus, 2024)Yleisten kielitutkintojen (YKI) todistus on monelle tutkintoihin osallistuvalle tärkeä, koska sitä käytetään monissa eri tilanteissa, joissa halutaan osoittaa kielitaitovaatimusten edellyttämä kielitaito. Tällaiset ... -
Ruotsin kielen keskitason tutkinto vuosina 2014–2023 : tutkintoon osallistujien taustat ja kielitaito sekä osallistujajoukon muutokset
Ohranen, Sari; Hirvelä, Tuija (Opetushallitus, 2024)Tässä artikkelissa tarkastelemme ruotsin keskitason tutkinnon osallistujia aikajaksolla 2014–2023. Ajanjaksolla on tapahtunut merkittäviä muutoksia osallistujajoukossa: suomalaisten osallistujien osuus on laskenut huomattavasti ... -
Pohjoissaamen tutkintoon osallistuneet vuosina 2014–2023
Ahola, Sari; Hirvelä, Tuija (Opetushallitus, 2024)Artikkelissa kuvaamme, keitä vuosina 2014–2023 yleisten kielitutkintojen pohjoissaamen (myöhemmin pelkkä saame) tutkintoon osallistuneet ovat ja miksi he ovat osallistuneet tutkintoon sekä miten he käyttävät arjessaan ... -
YKIn osallistujat : keitä ovat suomen kielen keskitason osallistujat ja miten he menestyvät tutkinnoissa?
Hirvelä, Tuija (Opetushallitus, 2024)Tässä artikkelissa keskitytään YKIn edelliseen vuosikymmeneen eli vuosiin 2014–2023. Aikaisemmilta vuosilta YKIn osallistujista on raportoitu mm. Yleiset kielitutkinnot 20 vuotta -julkaisussa (Neittaanmäki & Hirvelä, 2014). ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.