Yleisiin kielitutkintoihin liittyvä tutkimus

Abstract

Kielitaitoa arvioitaessa testiarvioinnissa testattavan taidosta kerätään järjestelmällisesti tietoa, jonka perusteella hänen senhetkisestä kielitaidostaan tehdään päätelmiä. Tällainen järjestelmällinen tiedonkeruu suoritetaan yleensä standardoitujen menetelmien avulla. Näillä pyritään siihen, että testaus tapahtuu testikerroista riippumatta samankaltaisissa olosuhteissa ja samanlaisten tehtävien avulla ja että arviointiperusteina ovat ennalta määritellyt sekä riittävällä tarkkuudella taitoa kuvaavat kriteerit. Standardoinnilla tavoitellaan testitulosten objektiivisuutta, luotettavuutta ja yleisesti arvioinnin laadukkuutta. Tutkimuksen laadun (validius, reliabiliteetti) tutkiminen onkin yksi tyypillisimmistä arviointiin liittyvistä tutkimuskohteista. (Esim. Huhta & Takala 1999.) Laadukkaaseen kielitaidon arviointiin kuuluu, että arviointia suunnitellaan etukäteen ja ohjeistetaan arvioinnin aikana mutta sitä myös tarkastellaan kriittisesti arvioinnin jälkeen. Tällä tavoin voidaan varmistaa, että arviointi on toteutunut aiotulla tavalla eikä siihen ole vaikuttanut arvioinnin ulkopuolisia seikkoja, kuten arvioijaan tai osallistujien taustaan tai persoonaan liittyviä tekijöitä. Näiden tekijöiden havaitsemiseen tarvitaan tutkimusta. Lisäksi tutkimusta tarvitaan arviointijärjestelmää uudistettaessa, esimerkiksi kun halutaan muuttaa arviointikriteereitä, uudistaa tehtävätyyppejä tai ottaa tutkinto tai kielitesti käyttöön uudessa ympäristössä. Tutkimus- ja kehittämistyön erottaminen toisistaan onkin usein vaikeaa, koska ne tavallisesti limittyvät toinen toisiinsa. Yleisten kielitutkintojen tutkinnot perustuvat yhteiseen teoreettiseen viitekehykseen, eivät esimerkiksi tietyn kurssin tai opintomäärän sisältöihin. YKIn tutkintojen teoreettisen taustan muodostavat kielitaidon arvioinnin teoreettiset mallinnukset (pääasiassa Canale & Swain 1980 ja Bachman & Palmer 1996) ja eurooppalaisen viitekehyksen toiminnalliset kuvaukset kielitaidosta ja kielitaidon osa-alueista (Euroopan neuvosto 2020, 2003). Viitekehyksellä on merkitystä, sillä sen kautta rakentuva käsitys kielitaidosta vaikuttaa myös siihen, millaista kielitaitoa tutkinnoissa testataan ja miten tämä käytännössä toteutetaan. YKIssä keskeistä koko testausprosessissa on varmistaa, että kielen toiminnallisuus ja viestinnällisyys sekä viitekehyksen käsitys kielitaidon jatkuvasta kehittymisestä toteutuvat tutkinnoissa. Tutkintoja ohjaavan kielitaitokäsityksen seuraaminen on edellä mainittujen tutkimuskohteiden lisäksi myös yksi keskeisistä tutkimuskohteista YKIssä, jotta voidaan varmistaa viitekehysten noudattaminen testauksen eri vaiheissa.