Puoliherrat ja työväen kulttuuriset mallit työväen sanomalehdissä 1884-1910

Abstract

Artikkeli käsittelee puoliherroista käytyjä keskusteluja työväenlehdistössä 1884–1910. Tutkimuksessa kysytään, mitä kulttuurisia arvoja puoliherroja koskeneet kategorisoinnit ilmensivät työväenlehdistössä ja miten kirjoituksissa rakennettiin työväelle suunnattuja kulttuurisia malleja. Aineistona ovat kymmenen työväenlehden ”puoliherroja” ja ”puolisivistyneitä” käsitelleet kirjoitukset (n=113), jotka analysoidaan kognitiivisen kulttuurin- ja historiantutkimuksen viitekehyksessä kulttuuristen mallien teorialla ja kategoria-analyysin menetelmällä. Teoreettisena lähtöoletuksena on työväen mallien rakentuminen sääty-yhteiskunnasta periytyneiden agraaristen mallien pohjalle, joista kirjoittajat muokkasivat sosialistiseen ideologiaan perustuvia, työväestön tulevaisuuteen suuntautuneita malleja. Tuloksena lehtikirjoituksista löytyi viisi työväen kulttuurista mallia: työteliäs, säästäväinen, kristillissiveellinen, sivistynyt ja luokkatietoinen työläinen. Puoliherrat ja puolisivistyneet rikkoivat näitä malleja laiskuudellaan, ylempien luokkien ja porvariston elämäntyylin jäljittelyllä, siveettömällä käytöksellään ja pinnallisella oppineisuudellaan. Vaikka osa agraaristen mallien välittämistä arvoista ja normeista säilyi osana työväen malleja, kirjoitukset kertovat myös työväen vastarinnasta ja tarjottujen mallien uudelleentulkinnasta. Työväenlehdistön wrightiläisessä alkuvaiheessa 1880-luvulla sivistyskeskustelun sävy oli maltillista ja työväkeä valistavaa, mutta 1900-luvulle tultaessa kirjoituksissa alkoi korostua luokkataistelun piirteitä. Kirjoitukset tarjosivat välineitä modernisaation, sääty-yhteiskunnan epätasa-arvoisuuden, työolosuhteiden, porvarillisten arvojen, sivistyksen ja opetussisältöjen kritiikkiin. Puoliherrakirjoitukset suunnattiin porvaristoa ja yläluokan sivistyneistöä vastaan, joiden sivistysihanteista työväki pyrki muokkaamaan omien malliensa näköisen.