Kuritusta vai väkivaltaa? : kuritusväkivalta Helsingin Sanomien kuvaamana 1984-2020
Tekijät
Päivämäärä
2021Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Tutkimuksessa tarkastellaan kuritusväkivaltaa Helsingin Sanomien julkaisuissa vuosina 1984–2020. Tarkoituksena on selvittää, mitä ja miten kuritusväkivallasta kirjoitetaan sekä millaista asemaa vanhemmalle ja lapselle rakennetaan. Tutkimukseen on valittu 135 julkaisua. Teoreettis-metodologisina lähtökohtina tutkimuksessa ovat sosiaalinen konstruktionismi ja etnometodologia. Kuritusväkivaltaa tarkastellaan kulttuuris-historiallisesti rakentuvana sosiaalisena konstruktiona, jota mediatekstit rakentavat, uusintavat ja vahvistavat. Analyysimenetelminä on käytetty laadullista sisällönanalyysia ja kategoria-analyysia. Sisällönanalyysissa koodaamisen ja teemoittelun avulla paikannetaan aineistosta toistuvia asiakokonaisuuksia ja tiivistetään lopuksi havainnot kokonaiskuvaksi. Kategoria-analyysissa tarkastellaan jäsenkategorioiden kautta kulttuurisen tiedon rakentumista. Tutkimus osoitti, että kiinnostus kuritusväkivaltaa kohtaan on kasvanut jatkuvasti. Kuritusväkivallasta käytettiin pääasiassa sanasta kuritus johdettuja termejä, mutta 2000-luvulta alkaen yleistyivät myös väkivalta -termit. Kuritusväkivaltaa lähestyttiin kasvatuksena, sosiaalisena ongelmana ja rikoksena. Samaan aikaan termien muutoksen kanssa alkoi painottua sosiaalisen ongelman näkökulma. Teemana rikos oli selvästi harvinaisempi. Lapsi – vanhempi kategoriapareja löytyi neljä. Lapsi määriteltiin vanhemman kautta jääden näkymättömäksi toiminnan kohteeksi tai vahingoitetuksi väkivallan kokijaksi. Vanhempi suhteessa lapseen oli kurittava tai väkivaltainen. Medialla on merkittävä rooli julkisen mielipiteen muodostamisessa. Sen tapa puhua kuritusväkivallasta kertoo laajemmin yhteiskunnassa vaikuttavasta suhtautumistavasta ilmiöön. Tiedon lisääminen median tuottamasta kuvasta tuo ymmärrystä kuritusväkivaltaan kytkeytyvistä keskusteluista. Tietoa ilmiölle annetuista kulttuurisista merkityksistä tarvitaan, jotta voidaan tehokkaasti tukea lapsen oikeutta väkivallattomaan lapsuuteen.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Lapsen kokema väkivalta : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Röntynen, Pia (2022)Sosiaalityössä väkivallan uhreja ja tekijöitä voi kohdata millä tahansa sektorilla ja tällöin on merkityksellistä ymmärtää, millaisesta ilmiöstä on kyse. Työssäni lastensuojelun sosiaalityössä väkivalta on keskeinen ilmiö. ... -
Lasten kaltoinkohtelu perheessä : riskit altistumiselle ekologisen mallin kontekstissa
Kiviharju, Ella (2020)Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kaltoinkohtelulle altistumisen riskejä ja sivuta kuritusväkivaltaa kaltoinkohtelun muotona. Teoreettisena viitekehyksenäni toimivan ekologisen mallin avulla on mahdollista arvioida ... -
Moraalisen ekskluusion mekanismit maahanmuuttajamiesten väkivaltaa koskevassa kansalaiskeskustelussa
Virkki, Tuija (Westermarck-seura, 2019)Maahanmuuttajamiesten tekemä väkivalta ja sen uhka on kiivasta keskustelua ja vahvoja moraalisia kannanottoja herättävä aihe. Artikkelissani tarkastelen aiheesta eri internetfoorumeilla käytyä kansalaiskeskustelua, ... -
"Ensin se oli hiuksista repimistä" : suomalaisten julkisilla keskustelupalstoilla esiintuomia kuritusväkivallan kokemuksia ja siihen liittyviä asenteita
Tammikari, Pinja (2020)Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuritusväkivaltaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa suomalaisten julkisilla keskustelupalstoilla esiintuomista kuritusväkivallan kokemuksista ja siihen liittyvistä asenteista. ... -
Normaalin ja epänormaalin rajapinnoilla : lapsuuden kategorioiden historiallisesta analyysista
Tiitinen, Laura; Harrikari, Timo (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2022)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.