”Mahdollista, muttei suinkaan yksinkertaista tai nopeaa” : mediatutkimus palkka-avoimuudesta

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitetään mistä suomalainen sanomalehtimedia on kirjoittanut, kun se on uutisoinut palkka-avoimuuden lainsäädännöllisestä edistämisestä. Lähtökohtaisena oletuksena on, että palkka-avoimuudesta on uutisoitu eri näkökulmista. Tavoitteena on ymmärtää minkälaisia kehyksiä mediat rakentavat palkka-avoimuudesta uutisoidessaan ja pohtia, minkälaisesta poliittisen vallan hyödyntämisestä nämä rakennelmat kumpuavat.

Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä määritellään palkkatasa-arvo, esitellään sen tila Suomessa sekä palkka-avoimuuden rooli mahdollisena selittämättömien palkkaerojen kitkijänä. Tämän lisäksi palkka-avoimuutta taustoitetaan palkkatasa-arvon ideologisella perustalla, feminismillä, jonka yhteydessä tarkastellaan anglosaksisen ja liberaali feminismin vaikutusta nykyiseen palkkatasa-arvopolitiikkaan. Teoreettisen osuuden lopuksi perehdytään median valta-asemaan poliittisena vaikuttajana ja esitellään poliittisten päättäjien keinot vaikuttaa yleisten mielipiteiden muovaamiseen median avulla.

Tutkimusaineisto koostuu kahdeksan eri median verkkojulkaisuista, jotka käsittelevät palkka-avoimuutta ja, joissa on mainittu Marinin hallituksen palkka-avoimuuslakiesitys tai Euroopan Unionin palkka-avoimuusdirektiivi. Analysoitavia verkkojulkaisuja on 35 kappaletta, joista valtaosa liittyy Marinin hallituksen edistämän palkka-avoimuuden uutisointiin. Tutkimusmetodina toimii kehysanalyysi, jonka avulla voidaan selvittää minkälaisia painotuksia ja näkökulmia media hyödyntää uutisoinnissa. Tutkimusaineiston analysointi kehysanalyysin avulla tuotti neljä erilaista kehystä: Palkka-avoimuus johtaisi ”ristiriitatilanteisiin”, Riitaisa kolmikantatyöskentely, Tasa-arvon takapajula ja Valtava työ.

Tutkimustulosten mukaan suurin osa julkaisuista esittää Suomen kolmikantatyöskentelyn riitaisassa valossa, jossa etenkin palkka-avoimuutta vastustavat osapuolet saavat valtaa palkka-avoimuutta lisäävien toimien kritisoijina. Tämän lisäksi Suomi kehystetään tasa-arvoasioissa jälkijättöisenä suhteessa muihin Euroopan Unionin valtioihin ja palkka-avoimuus ristiriitaisia seurauksia sekä suurta työtä aiheuttavana muutoksena. Tulosten mukaan sanomalehtimediat käyttävät poliittista valtaansa eri tavoin ja osa on jättänyt jopa kokonaan uutisoimatta palkka-avoimuudesta.

Tutkimus valottaa uudella tapaa median roolia siinä, minkälaiseksi politiikaksi palkka-avoimuuden edistäminen on kehystetty median toimesta ja minkälaiset valta-asetelmat vaikuttavat median luomiin kehyksiin.