Kannattaako Suomessa kouluttautua ammatilliselle toiselle asteelle? : koulutuksen palkkavaikutus vuosina 1990-2010

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan koulutuksen palkkavaikutusta Suomessa vuosien 1990-2010 välillä, ja tutkitaan erityisesti ammatillisen kou-lutuksen merkitystä. Työtäni motivoivat tuloerot, työmarkkinoiden rakenne-muutokset ja ammatillisen koulutuksen uudistus. Teoriapohjana ovat inhimil-lisen pääoman teoria ja Mincerin palkkafunktio, ja tutkimuksessa sivutaan myös osaamista suosivaa teknologista kehitystä. Lisäksi tutkimuksessani pohditaan opintojen keskeyttämistä ja paneudutaan perusasteen merkityk-seen Suomessa.

Tutkimus toteutetaan estimoimalla Mincerin palkkafunktiota ja aineistona käytetään Tilastokeskuksen yksinkertaistettua työssäkäyntiaineistoa (FLEED). Lisäkoulutusvuoden bruttopalkkavaikutuksen lisäksi tarkastellaan eri koulu-tusasteiden palkkapreemioita ja paneudutaan erityisesti ammatillisen koulu-tuksen palkkavaikutukseen.

Tuloksieni mukaan vuonna 2010 lisäkoulutusvuoden bruttopalkkavaikutus on 9,9-11 % ja ammattikoulupreemio n. 13 %. Yleisesti ammatillinen koulutus ei nosta keskipalkkaa merkittävästi perusasteeseen verrattuna, mutta työllisty-minen on todennäköisempää. Toinen yleinen havainto on se, että korkeakou-lututkinnot ovat palkkanäkökulmasta huomattavasti kannattavampia kuin ammatillinen koulutus, sillä esimerkiksi vuonna 2010 ylemmän korkeakoulu-tutkinnon preemio on n. 74 %. Näyttäisi siltä, että naisille koulutuksen palk-kavaikutus on suurempi kuin miehille, mutta miehet hyötyvät koulutusinves-toinnistaan enemmän kuin naiset, koska miesten keskipalkat ovat suurem-mat. Huomataan myös ammatillisen koulutuksen aseman korostuneen 20–30-vuotiaiden keskuudessa perusasteeseen verrattuna.