Palkka-avoimuuden kokemus työyhteisössä

Palkka-avoimuus on ajankohtainen, mutta vähän tutkittu viestinnän aihealue. Palkka-avoimuudella voidaan vaikuttaa palkkatietämyksen lisääntymiseen, ja siten palkkasyrjintään ja palkkaoikeudenmukaisuuteen. Näin ollen palkka-avoimuudella voidaan lisätä myös työtyytyväisyyttä. Viestintä on olennainen työkalu työyhteisön avoimuuden ja palkka-avoimuuden rakentamisessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten avoimuus ja palkka-avoimuus koetaan työyhteisössä sekä miten palkka-avoimuuden koetaan vaikuttavan työyhteisöön. Tutkimuksessa tarkastellaan palkka-avoimuutta Herzbergin kahden faktorin teorian avulla. Tutkimuksen toimeksiantaja on Ammattiliitto Pro. Heidän strategisena tavoitteena on edistää tutkimustiedon avulla palkkoihin liittyvää keskustelua, ja sitä kautta lisätä palkka-avoimuutta, palkkatietämystä sekä oikeudenmukaisempaa palkkausta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto koostui yhteensä 12 haastattelusta. Tutkimukseen haastateltiin Ammattiliitto Pron jäseniä kahdeksasta (8) eri organisaatioista. Aineistolähtöisen analyysin avulla vastattiin seuraaviin tutkimuskysymyksiin: ”Miten avoimuus koetaan työyhteisössä?”, ”Miten palkka-avoimuus koetaan työyhteisössä?” ja ”Miten palkka-avoimuuden koetaan vaikuttavan työyhteisöön?”. Tutkimustulokset osoittavat, että avoimuuden kokemukseen vaikuttavat työyhteisön yhtenäisyys ja tiedonkulku. Viestinnän rooli työyhteisön avoimuuden lisääjänä ja ylläpitäjänä on huomattava. Tutkimuksen mukaan palkoista ei työyhteisöissä puhuta, eikä omaa palkanmääräytymistä tunneta kunnolla. Toisin sanoen palkkatietämys on edelleen puutteellista. Palkka-avoimuuden vaikutukset työyhteisöön nähtiin jakautuvan kolmeen osaan: positiivisiksi tasa-arvoa luoviksi tekijöiksi, neutraaleiksi tekijöiksi tai negatiivisiksi närää ja kateellisuutta aiheuttaviksi tekijöiksi. Aineistolähtöisen sisältöanalyysin perusteella muodostettiin tutkimuskysymyksien ulkopuolelta neljä palkka-ajattelijatyyppiä. Ne kertovat työyhteisön avoimuuden ja palkkatietämyksen tilan sekä asennoitumisen mahdolliseen palkka-avoimuuteen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että palkka-avoimuuteen ollaan valmiita. Palkka-avoimuuden koetaan edistävän tasa-arvoa työyhteisössä. Palkka-avoimuuden lisääminen voi olla yksi ratkaisu estää palkkasyrjintää ja edistää oikeudenmukaisempaa palkkausta. Tutkimustiedon tuottaminen ja julkisen keskustelun herättäminen ovat alku muutokselle kohti parempaa palkka-avoimuutta. Tutkimustulosten perusteella jatkossa voisi tutkia sukupuolten ja sukupolvien suhtautumista palkka-avoimuuteen. Mielenkiintoinen jatkotukimusaihe on tutkia myös tarvittavia prosesesseja ja toimintamalleja, kun organisaatio siirtyy palkka-avoimuuteen.