To the wild and back : Supporting language learners’ agency beyond the classroom

Abstract

Nykypäivän kielenoppimisympäristöjä määrittävät globalisaatio, liikkuvuus ja teknologia. Tämä väitöstutkimus tarkastelee sitä, kuinka yhdysvaltalaiset yliopistossa suomea opiskelevat oppijat opiskelevat kieltä arjen ympäristöissä (in the wild). Hyödynsin tutkimuksessa neksusanalyysia, tutkivaa käytäntöä (exploratory practice) sekä ekologista lähestymistapaa. Tutkimuksen aineisto koostuu oppijoiden kurssitehtävänä olleista portfoliopalautuksista. Neksusanalyysi toimi tutkimuksen konseptuaalisena viitekehyksenä. Käytin diskurssianalyysia analysoidakseni oppijoiden dokumentoimia ja raportoimia sosiaalisia toimintoja tutkivan opettajan roolissani. Oppijat löysivät useita kielenkäytön ja -oppimisen tarjoumia luokan ulkopuolella. Keskeisten sosiaalisten toimintojen vuorovaikutus muotoutui suhteessa asiantuntevan suomenpuhujan ja oppijan ja toisaalta opettajan ja oppijan rooleihin. Oppijoiden aiemmat kokemukset ja odotukset kohdekielestä ja -kulttuurista sekä heidän ammatti- ja vapaa-ajan roolinsa ohjasivat, mitä resursseja he käyttivät oppimateriaaleina ja miten he reflektoivat oppimistaan. Portfoliotehtävä ohjasi oppijoita käyttämään kieltä arjen tilanteissa ja reflektoimaan kielenkäyttöään. Portfolio myös tuki oppijoita kirjoittamisen tasolla. Neksusanalyysissa keskeistä on muutos. Löydökset osoittavat, että oppijoiden toimijuutta voi tukea hyödyntämällä digiviidakkoa (oma suomennos käsitteestä digital wilds) luokkaopetuksessa. Opettajat voivat uudistaa luokkahuonevuorovaikutusta, tukea oppijoiden aloitteellisuutta ja päätöksentekoa ja hyödyntää heidän asiantuntijuuttaan luokassa. Opettajat voivat kehittää käytänteitä, jotka tukevat oppijoiden selviytymistä arjen vuorovaikutustilanteisissa, vahvistavat heidän sosiaalisia suhteitaan ja auttavat heitä lähestymään tuttuja tiloja kielenoppimisen tiloina. Oppijat voivat reflektoida omaa toimintaansa ja asemaansa kielenkäyttäjinä. Tutkimukseni pohjalta väitän, että neksusanalyysi on joustava tutkimusmenetelmä, joka mahdollistaa rikkaan aineiston tarkastelun erilaisista näkökulmista, ja siten se on erinomainen menetelmä pedagogisen uudistustyön välineeksi.

Avainsanat: digiviidakko; diskurssianalyysi; kielen oppiminen ja opetus; kielen oppiminen luokan ulkopuolella; neksusanalyysi

Language learning in today’s world takes place in complex settings, and it is impacted by globalism, mobility, and technology. This dissertation draws on nexus analysis, exploratory practice, and the ecological approach to investigate how learners of Finnish at a U.S. university learn Finnish beyond the classroom, in the wild. The data are comprised of the learners’ portfolio entries submitted as a classroom assignment. The teacher-researcher used nexus analysis as the conceptual framework, along with discourse analysis to examine the social actions recorded and reported in the portfolios. The learners found many affordances to use and learn Finnish in the wild. The social actions were shaped in relation to the roles of an expert Finnish speaker and a learner, and those of a teacher and a learner. The learners’ prior experiences and expectations of the target language and culture, and their professional or free-time roles directed what resources they used as learning material, and how they reflected on their learning. The portfolio task incentivized the learners to use the target language in the wild and to reflect on their language use. It also directed them at the writing level. Change is important in nexus analysis. The findings indicate that learner agency can be supported by incorporating the digital wild into the classroom. Teachers can promote new classroom interaction orders that center on learner initiative, decision-making, and expertise, while also developing new practices that help learners tame the wild, strengthen their social connections, and make them reimagine familiar spaces as language learning spaces. Learners can recognize the impact of their previous experiences on their agency through reflection. I argue that nexus analysis is a flexible mode of inquiry that can be applied to analyze rich data from different perspectives to inform pedagogical change.

Key words: (the) digital wild(s); discourse analysis; language learning and teaching; language learning in the wild; nexus analysis