Ikääntyvien hoitajien työssä jatkamiseen vaikuttavat tekijät – työkyky ja resilienssi

Abstract

Terveydenhuollon työntekijöiden keski-ikä nousee eikä hoitotyö ole vetovoimainen uusille tulokkaille. Hoitotyön vaatimuksien kasvaessa, työntekijöiden fyysinen ja psyykkinen toimintakyky ovat erittäin kovalla koetuksella. Hyvä työkyky vaikuttaa positiivisesti työssä viihtymiseen ja elämänlaatuun sekä ennustaa aktiivista ja hyvää eläkeaikaa. Hoitohenkilöstön resilienssi toimii suojakeinona, joka auttaa selviytymään hoitotyön vaatimuksista. Ammatillinen resilienssi vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen sekä lisää sitoutumista organisaatioon. Hoitotyöhön kuuluu kiinteästi vuorotyö, mikä kasvattaa työn kuormitusta. Ikääntyminen tuo muutoksia fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn, joita kiire ja stressi pahentavat. Tässä tutkielmassa selvitettiin ikääntyvien hoitajien työkyvyn, hoitohenkilöstön resilienssin ja työaikamuodon yhteyttä aikomukseen jatkaa työskentelyä eläkeikään saakka ja halukkuuteen työskennellä eläkkeellä.

Tutkielman aineistoina käytettiin vuonna 2016 kerättyä Ikääntyneiden työurat – Työssä jatkaminen ja eläkkeellä työskentely (JATKIS) -tutkimushankkeen aineistoa. Tutkimukseen osallistuivat suomalaisessa yliopistollisessa sairaalassa työskentelevät 50-vuotiaat ja sitä vanhemmat hoitajat. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa selvitettiin työuran loppuvaiheeseen, eläkkeelle siirtymiseen ja eläkeaikaiseen työskentelyyn liittyviä tekijöitä.

Tutkimukseen osallistuneista (n=396) vuorotyötä teki 198 hoitajaa. Hoitotyötä tekevistä 63 % piti työskentelyn jatkamista eläkeikään saakka mahdollisena tai todennäköisenä, työaikamuotojen välillä ei ollut eroa. Lähes 60 % kyselyyn osallistuneista koki työkykynsä puolesta kykenevänsä jatkamaan työskentelyä eläkeikään saakka. Parempi työkyky (p <0,001, B=0,327) selitti aikomusta jatkaa työskentelyä eläkeikään saakka, selitysaste oli 25 %. Työskentely halukkuutta eläkkeellä selitti paremmaksi koettu työkyky (p <0,001, B=0,193) noin 12 % selitysasteella. Hoitohenkilöstön resilienssillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä aikomukseen jatkaa työskentelyä eläkeikään saakka tai halukkuuteen työskennellä eläkkeellä.

Koetun työkyvyn merkitys korostuu päätöksessä jatkaa työskentelyä työuran loppuvaiheessa. Mitä paremmaksi työntekijä työkykynsä kokee sitä todennäköisemmin, hän pysyy työelämässä. Tämän tutkimuksen tulos tukee aiempia tutkimuslöydöksiä, joissa työkyvyn yhteys työssä pysymiseen on todettu merkittäväksi. Hoitohenkilöstön resilienssin yhteyttä työssä jatkamiseen tai eläkkeellä työskentelyyn ei tässä tutkimuksessa ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Työkyvystä huolehtimisen tulisi olla organisaatioiden yksi tärkeimmistä tehtävistä. Tulisi löytää ne toimenpiteet, jotka tukevat yksilön työkykyä.

The average age of healthcare workers is rising and nursing is not attractive to new entrants. As the demands of care work increase, the physical and mental capacities of workers are under severe strain. Good work ability has a positive impact on job satisfaction and quality of life and predicts an active and good retirement. The resilience of care workers acts as a protective mechanism to help them cope with the demands of healthcare work. Professional resilience contributes to employee well-being and satisfaction and increases organisational commitment. Nursing is an integral part of shift work, which increases the workload. Ageing brings changes in physical and mental capacity, exacerbated by rush and stress. In this thesis, we investigated the relationship between older carers' work ability, professional resilience and working time patterns and their intention to continue working into retirement and their willingness to work in retirement.

The data used in the study was collected in 2016 from the Careers of older people - continuing to work and working in retirement (JATKIS) research project. Participants were nurses aged 50 and over working in a Finnish university hospital. The survey was conducted as a questionnaire survey on factors related to end-of-career, retirement and working during retirement.

Of the survey participants (n=396), 198 nurses worked shift work. 63% of the nurses considered it possible or likely possible that they would continue to work until retirement age, with no difference between working hours. Almost 60% of respondents felt that they were fit to continue working until retirement age. Better work ability (p<0.001, B=0.327) explained the intention to continue working until retirement, with an explanation rate of 25 %. The willingness to work in retirement was explained by better perceived ability to work (p < 0.001, B=0.193) at an explanation rate of about 12 %. There was no statistically significant association between nursing staff resilience and intention to continue working until retirement or willingness to work in retirement.

The importance of perceived work ability is highlighted by the decision to continue working at the end of a career. The better a worker perceives his/her ability to work, the more likely he/she is to stay in employment. The result of this study supports previous research findings that have found a significant association between work ability and job retention. In this study, there was no statistically significant association between nursing staff resilience and job retention or retirement. Managing resilience should be a top priority for organisations. Measures that support the individual's ability to work should be identified.