Diginatiivimyytin lyhyt oppimäärä

Abstract

Tämän tekstin kirjoittamiselle on kaksi motiivia, altruistinen sekä itsekäs. Ensiksikin suomeksi ei ole aiemmin julkaistu yleiskatsausta diginatiivimyytistä. Koska myytti on edelleen elinvoimainen, koen että helpo(hko)sti lähestyttävä tutkimusperustainen katsaus voisi osaltaan auttaa sen vaarojen hahmottamisessa. Toiseksi joskus ihmisen vain tulee selättää demoninsa. Tarkoitan tällä sitä, että olen työskennellyt ensin opettajana ja sittemmin tutkijana ja opettajankouluttajana pian 15 vuoden ajan. Sinä aikana diginatiivimyytti on noussut esiin toistuvasti esiin julkisessa keskustelussa (Mertala & Salomaa, 2016) opettajaopiskelijoiden ja opettajien uskomuksissa (Dong & Mertala, 2020; Mertala, 2019a, Mertala, 2020a; Mertala & Salomaa, 2016) sekä tutkimuskirjallisuudessa (Mertala ym., 2024) ja olen vuosien varrella käyttänyt epäterveellisen määrän aikaa myytin pitkäikäisyyden ja suosion pohtimiseen. Tämä artikkeli saa täten toimia lähtölaukauksena elämäntaparemontille: on aika summata ajatukset yhteen ja siirtyä elämässä eteenpäin. Tyylilajillisesti kirjoitus tasapainoilee kevyen narratiivisen katsauksen ja kriittisen esseen välimaastossa. Artikkeli jakautuu neljään sisällölliseen päälukuun. Niistä ensimmäisessä käyn läpi diginatiivimyytin syntyä, historiaa ja merkitystä. Toisessa pääluvussa tarkastelen diginatiivin vähemmän huomiota saaneen vastaparin digitaalisen maahanmuuttajan käsitettä. Kolmannessa pääluvussa esitän näkemykseni syistä, jotka ovat pitäneet myytin elossa jo yli 20 vuotta. Viimeisessä pääluvussa pohdin sitä, miten diginatiivimyytistä voitaisiin päästä vihdoin ja viimein eroon.