Sosiaalihuolto hyvinvointialueita muodostaessa : tulkintakehykset Helsingin Sanomista 2021‒2023
Authors
Date
2024Access restrictions
The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation).
Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tutkielma tarkastelee hyvinvointialueiden sosiaalipalveluiden toiminnasta julkaistuja kirjoituksia vuosina 2021-2023. Aineistona on Helsingin Sanomissa julkaistut artikkelit välillä
1.1.2021‒31.12.2023, ja tutkielman aiheena on hyvinvointialue ja sosiaalipalvelu. Laki hyvinvointialueista hyväksyttiin 29.6.2021 Sanna Marinin hallituksen aikana, mutta pääosin laki otettiin käyttöön 1.1.2023. Tutkielman tekemisen aikana hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa
reilun vuoden verran.
Teoreettisena viitekehyksenä ja metodologiana tutkielmassa käytetään Erving Goffmanin
kehysanalyysia, jossa tilanteita tutkitaan erilaisten kehysten kautta. Kehysanalyysin kohteena on
arkielämän ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteet. Goffmanin tapaan kysytään, mitä kohtauksessa tapahtuu ja kenelle. Tärkeintä Goffmanin mukaan on ymmärtää ”mitä on todellisuus”, ”mitä
tilanteessa tapahtuu” sekä ”mitä merkitystä tapahtumalla on”. Tässä tutkielmassa kehykset toimivat hyvinvointialueuudistuksesta kirjoitettujen sanomalehtiartikkeleiden tulkinnan välineenä.
Tutkimus osoitti, että hyvinvointialueiden arjessa liikutaan useissa eri kehyksissä. Tämän
tutkimuksen mukaan sosiaalihuollon näkökulmasta nousi esille talouskehys, huolikehys, hyvinvointialueiden kehittämisen ja sosiaalihuollon vahvistamisen kehys. Kehykset ovat jatkuvassa
liikkeessä, ne ovat muuttuvia, ne voivat olla limittyneinä ja kerrostuneina toisiinsa sekä niitä voidaan tarvittaessa murtaa.
Tärkeimpinä asioina kehysten pohjalta nousivat esiin rahojen riittävyys, säästöt, jatkuva
henkilöstöpula, palvelukysyntään vastaaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön toteutuminen. Lisäksi aineistosta havaittiin, että hyvinvointialueilla nähdään kehittämisen mahdollisuus ja sosiaalihuollon vahvistumisen keinoja.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Sotsiaal- ja tervishoiuteenuste reformiga läks sotsiaaltöö Soomes heaolupiirkondadesse
Kivipelto, Minna (Tervise arengu instituut, 2024)Poolteist aastat tagasi ellu viidud reformi eesmärgiks seati ühtlustada teenuste kättesaadavust ning vähendada tervise ja heaolu ebavõrdsust. Et seda saavutada, otsitakse viise, kuidas muuta ka sotsiaaltöö teenused ... -
The economic ideas in expert statements of the 2021 Finnish healthcare and social services reform
Salo, Otso (2023)Tämä maisterintutkielma tarkastelee ideoiden tutkimuksen näkökulmasta vuoden 2021 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen parlamentaarista valmistelua ja erityisesti sen taloudellisia perusteluja. Kaikkiaan eduskunta ... -
Johdatus rakenteelliseen sosiaalityöhön
Närhi, Kati; Rantamäki, Niina; Kannasoja, Sirpa; Kokkonen, Tuomo; Ruonakangas, Santra (Jyväskylän yliopisto, 2023) -
Sosiaalityön asiantuntijuus uusissa rakenteissa : vaatimukset koulutukselle ja tutkimukselle
Mäntysaari, Mikko (Huoltaja-säätiö, 2020) -
Sote-uudistuksen uutisointi sosiaalialan näkökulmasta : diskurssianalyysi Helsingin Sanomien pääkirjoituksista
Heinonen, Tatu (2021)Pro gradu –tutkielmani tavoitteena oli selvittää, millaista sote-uudistukseen liittyvä uutisointi on ollut sosiaalialan näkökulmasta aihetta lähestyen. Sote-uudistus on jo pidemmän aikaa käynnissä ollut kansallinen projekti, ...