Diagnoosiperustaisuus ja metanarratiivisuus Pauliina Vanhatalon teoksessa Keskivaikea vuosi
Tanskanen, J. (2024). Diagnoosiperustaisuus ja metanarratiivisuus Pauliina Vanhatalon teoksessa Keskivaikea vuosi. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain, 21(3), 60-75. https://doi.org/10.30665/av.132086
Published in
Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti AvainAuthors
Date
2024Copyright
© Kirjoittaja
Pauliina Vanhatalon Keskivaikea vuosi (2016) on omaelämäkerrallinen, tekijänsä päiväkirjamerkintöihin perustuva teos masennuksesta samoin kuin masennusdiagnoosin saamisesta ja sen kanssa elämisestä. Teos käsittelee pitkälti tekijä-kertojansa suhdetta diagnoosiinsa, mikä on ollut tyypillistä viime vuosikymmeninä yleistyneelle diagnoosiperustaiselle kirjallisuudelle. Lisäksi Keskivaikea vuosi kommentoi omaa kertomusluonnettaan ja kertomusten yleistä merkitystä yhteiskunnassa, eli se on luonteeltaan metanarratiivinen. Artikkelini fokus on teoksen diagnoosiperustaisissa ja metanarratiivisissa piirteissä kysyessäni, miten Keskivaikea vuosi kerronnallistaa diagnoosin saamista ja diagnoosin kanssa elämistä. Tuon esiin teoksen tavan problematisoida niitä monia odotuksia, joita diagnosoiduksi tulemiseen ja siitä kertomiseen liittyy. Teos esimerkiksi käsittelee sitä, miten yhteiskunta odottaa masennuspotilaalta toipumista ja kuntoutumista – ja sitä, miten masennuksesta tulisi kertoa selviytymistarinan muodossa – mutta se käsittelee myös sitä, miten potilaan on apua saadakseen kerronnallistettava ja performoitava masennuksensa tiettyä hallitsevaa kertomusta mukaillen ja kyllin sairaalta vaikuttaen. Näiden odotusten ja kerronnallistamisen vaateiden kuvataan aiheuttavan väsymystä ja turhautuneisuutta.
...
Publisher
Kirjallisuudentutkijain seuraISSN Search the Publication Forum
1795-3790Keywords
Publication in research information system
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/243232577
Metadata
Show full item recordCollections
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Ajan partaalla : omaelämäkerrallinen aika, päiväkirja ja muistin kulttuuri
Sääskilahti, Nina (Jyväskylän yliopisto, 2011)Päiväkirjan kirjoittaja katsoo sekä menneeseen että tulevaan arvioidessaan elämänsä laatua ja kulkua. Mennyt on saatavilla sivuja taaksepäin selaamalla ja tuleva muistuttaa itsestään seuraavan sivun tyhjinä riveinä. ... -
Maisema omaelämäkertakirjoitusten kerronnallisena resurssina
Aaltonen, Tarja; Henriksson, Lea; Tiilikka, Tiina; Valokivi, Heli; Zechner, Minna (Westermarck-seura, 2019)Tutkimme tässä metodologisesti painottuneessa artikkelissamme, millainen kerronnan resurssi maisema on. Kertomuksen tutkimuksen näkökulma yhdistyy artikkelissa sosiaalitieteelliseen elämäkertatutkimukseen. Tarkastelemme ... -
Olavi Paavolaisen Synkkä yksinpuhelu : ei-fiktiivinen teksti ja fiktion problematiikka
Siltala, Heikki (1992) -
Opetussuunnitelman opettelijasta pohtivaksi osaajaksi : omaelämäkerrallinen opetussuunnitelmatarina
Kivioja, Liisa (Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 2014)