Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja muuttuneessa turvallisuusympäristössä pienvaltioteorian näkökulmasta tarkasteltuna : sisällönanalyysi vuoden 2024 presidentinvaalikeskusteluista

Abstract

Helmikuussa vuonna 2022 Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan myötä Suomen turvallisuusympäristö muuttui, ja Suomessa aloitettiin keskustelut mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Varsin ripeästi, jo keväällä 2023, Suomi hyväksyttiin Naton jäseneksi, ja Suomen aiemmin sotilaallisesti liittoutumaton linja muuttui. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisena Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja näyttäytyy nykyhetkessä, tässä muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Tutkielman tarkemmat tutkimuskysymykset ovat: 1) millaiseksi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa asemoidaan ajankohtaisessa poliittisessa keskustelussa ja 2) miten Suomen linjaa voidaan selittää ja ymmärtää pienvaltiotutkimuksen tarjoamasta näkökulmasta? Vastatakseni näihin kysymyksiin tarkastelen alkuvuoden 2024 presidentinvaaleihin liittyviä vaalikeskusteluja, ja erittelen teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin presidenttiehdokkaiden puheenvuoroista yhteisiä näkemyksiä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Analyysissa muodostan viisi keskeistä kokonaisuutta, jotka kertovat Suomen yhteisestä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta. Nämä kokonaisuudet ovat: suvereeni Suomi, Suomi osana kansainvälistä yhteisöä, sotilaallisesti liittoutunut Suomi, kahdenväliset suhteet ja muu yhteistyö sekä rauha toiminnan lähtökohtana ja tavoitteena. Suomi osana kansainvälistä yhteisöä -kokonaisuus jakautuu kahteen erilliseen teemaan nimeltä kansainvälinen oikeus, lait ja sopimukset raameina kansalliselle toiminnalle sekä Euroopan unioni välineenä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Näitä kokonaisuuksia ja teemoja pyrin ymmärtämään tuomalla analyysin tueksi pienvaltion toimintaa selittävää teoriointia. Analyysin ja tekemieni havaintojen pohjalta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja näyttäytyy varsin yhtenäisenä sekä pienvaltion keinovalikoimaa strategisissa valinnoissa monipuolisesti hyödyntävänä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan voi ymmärtää määrittyvän pienvaltion kokemien rajoitteiden, mutta osin myös sen mahdollisuuksien kautta.