Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja muuttuneessa turvallisuusympäristössä pienvaltioteorian näkökulmasta tarkasteltuna : sisällönanalyysi vuoden 2024 presidentinvaalikeskusteluista
Helmikuussa vuonna 2022 Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan myötä Suomen turvallisuusympäristö muuttui, ja Suomessa aloitettiin keskustelut mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Varsin ripeästi, jo keväällä 2023, Suomi hyväksyttiin Naton jäseneksi, ja Suomen aiemmin sotilaallisesti liittoutumaton linja muuttui. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisena Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja näyttäytyy nykyhetkessä, tässä muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Tutkielman tarkemmat tutkimuskysymykset ovat: 1) millaiseksi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa asemoidaan ajankohtaisessa poliittisessa keskustelussa ja 2) miten Suomen linjaa voidaan selittää ja ymmärtää pienvaltiotutkimuksen tarjoamasta näkökulmasta? Vastatakseni näihin kysymyksiin tarkastelen alkuvuoden 2024 presidentinvaaleihin liittyviä vaalikeskusteluja, ja erittelen teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin presidenttiehdokkaiden puheenvuoroista yhteisiä näkemyksiä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Analyysissa muodostan viisi keskeistä kokonaisuutta, jotka kertovat Suomen yhteisestä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta. Nämä kokonaisuudet ovat: suvereeni Suomi, Suomi osana kansainvälistä yhteisöä,
sotilaallisesti liittoutunut Suomi, kahdenväliset suhteet ja muu yhteistyö sekä rauha toiminnan lähtökohtana ja
tavoitteena. Suomi osana kansainvälistä yhteisöä -kokonaisuus jakautuu kahteen erilliseen teemaan nimeltä kansainvälinen oikeus, lait ja sopimukset raameina kansalliselle toiminnalle sekä Euroopan unioni välineenä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Näitä kokonaisuuksia ja teemoja pyrin ymmärtämään tuomalla analyysin tueksi pienvaltion toimintaa selittävää teoriointia. Analyysin ja tekemieni havaintojen pohjalta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja näyttäytyy varsin yhtenäisenä sekä pienvaltion keinovalikoimaa
strategisissa valinnoissa monipuolisesti hyödyntävänä. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan voi ymmärtää määrittyvän pienvaltion kokemien rajoitteiden, mutta osin myös sen mahdollisuuksien kautta.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5362]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Dissenting visions : the executive, parliament and the problematic Anglo-American Atomic Collaboration in the changes of British atomic foreign policy 1945-6
Roitto, Matti (University of Jyväskylä, 2015) -
YK:n tulevaisuus Venäjän hyökättyä Ukrainaan
Kronlund, Anna; Häkkinen, Teemu (Valtiotieteellinen yhdistys, 2022)Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan monenkeskisen yhteistyön ja YK:n katsottiin olevan kriisissä. Miten Ukrainan tilanne vaikuttaa YK:n rauhaa ja turvallisuutta ylläpitävään arkkitehtuuriin? -
Ulkopolitiikka
Ulkopoliittinen instituutti; Paasikivi-seura (1961) -
Muutos Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa Saddam Husseinin Irakia kohtaan Iranin vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen seurauksena
Kiuru, Mikko (2023)Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella Yhdysvaltojen ulkopolitiikan muutosta Saddam Husseinin ja hänen sunnilaisen Ba’ ath-puolueensa johtamaa Irakia kohtaan suurimmassa shiiamaassa Iranissa 1979 tammi-helmikuussa tapahtuneen ... -
Kun Nato politisoitui : turvallisuuspoliittinen kamppailu Suomen Nato-jäsenyydestä
Kivilahti, Eerik (2023)Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaista Nato-keskustelua näkökulmasta, jossa turvallisuuspoliittinen toiminta ymmärretään politiikan toiminta- ja kamppailuperspektiivistä lähtien. Lähtökohtana on, että poliittisten ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.