Framework for multilingual and intercultural communication competence : bringing forward a pedagogical perspective and assessment for learning

Abstract

The fields of intercultural and multilingual communication are in flux, and there is a need to critically view and renew our thinking on the intercultural and multilingual communication competence being taught in higher education (HE). Despite the increasing interest in more critical approaches to intercultural communication and intercultural competence, there remains a lack of clear learning outcomes that would help learners and teachers conceptualise and verbalise what are the competencies they are expected to teach and learn. For HE pedagogical purposes, both learners and teachers would need explicit and clear learning outcomes for students to better reflect on and verbalise what they have learned and how they can operate in diverse contexts and situations after graduating from an institution that promotes internationalisation as a part of its curriculum. In this chapter, we draw from different models, theories, and frameworks of intercultural and multilingual communication competence to create a pedagogical tool and a framework to help teachers and students better reflect, analyse, and verbalise the multilingual and intercultural communication competence needed in an ever-globalising world. We present a definition of multilingual and intercultural communication competence (MICC) and a framework where competence is divided into the elements of motivation and attitudes, skills, and knowledge. The framework also contains learning outcomes that can be applied when assessing MICC. The framework of MICC is not a measuring tool nor is it to be used for summative assessment. We view assessment as assessment for learning and giving and receiving feedback on MICC, which is a situational, contextual, and life-long process. Through this more critical approach to culture and intercultural communication, we also question the static and evaluative understanding of intercultural communication competence (ICC). The framework highlights issues of language, power, and multilingual communication as a part of the competence needed when people perceive each other as representing different cultural backgrounds and/or having different linguistic repertoires.

Kulttuurienvälisen viestinnän ja kielitieteiden kentillä on meneillään erilaisia murroksia ja muutoksia. Näiden paradigmamuutosten johdosta kieliä ja kulttuureja ei esimerkiksi enää tarkastella ainoastaan yksittäisinä muuttumattomina kokonaisuuksina, vaan ne nähdään muuttuvina ja neuvoteltavina. Muutosten myötä kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen ja kielten osaamisen käsitteitä on myös syytä tarkastella uusista näkökulmista. Uuden tutkimuksen valossa esimerkiksi monikielisen vuorovaikutuksen käsite on syytä nivoa osaksi kulttuurienvälisen vuorovaikutusosaamisen käsitettä. Kulttuurienvälisen viestinnän kentällä on esitetty vaihtoehtoisia malleja ja tapoja ymmärtää ja tarkastella vuorovaikutusosaamista, mutta konkreettiset osaamistavoitteet tai osaamisen sanoittamiseen tähtäävät esimerkit ovat vielä harvassa. Korkeakoulukontekstissa ja tilanteessa, jossa opiskelijoiden ensisijaiset tarpeet liittyvät oman monikielisen ja kulttuurienvälisen osaamisen liittämiseksi osaksi muuta akateemista asiantuntijuutta, tarvitaan konkreettisia pedagogisia työkaluja ja välineitä tämän osaamisen sanoittamiseksi ja kehittämiseksi. Tässä luvussa esittelemme monikielisen ja kulttuurienvälisen vuorovaikutusosaamisen viitekehyksen (multilingual and intercultural communication competence, MICC), jonka tavoitteena on auttaa sekä opettajia että opiskelijoita reflektoimaan, analysoimaan ja sanoittamaan opinnoissa ja työelämässä tarvittavaa monikielistä ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusosaamista. Sen lisäksi, että luvussa kuvataan, millaisena ilmiönä monikielinen ja kulttuurienvälinen vuorovaikutusosaaminen voidaan nähdä, siinä esitellään erilaisiin tietoihin, taitoihin, sekä asenteisiin ja motivaatioon liittyviä osaamistavoitteita, jotka kaikki voivat osaltaan vaikuttaa monikieliseen ja kulttuurienväliseen vuorovaikutusosaamiseen kulloisessakin tilanteessa ja/tai kontekstissa. Viitekehystä ei ole tarkoitettu formaalin arvioinnin välineeksi, vaan viitekehys toimii osaamisen reflektoinnin ja sanoittamisen apuvälineenä. Arviointi nähdään näin ollen nimenomaan reflektiona ja vertaispalautteena.