Opettajien näkemyksiä matematiikan ja fysiikan päättöarvioinnin kriteereistä

Abstract

Over the past decade, Finnish basic education (grades 1-9) has undergone an assessment reform that has resulted in a criteria-based final assessment. A prerequisite for good criteria-based assessment is functional assessment criteria. In Finland, teachers are responsible for the design and implementation of assessment, so their views on the criteria are crucial. In this qualitative study, I examine teachers’ (N = 28) views of assessment criteria in physics and mathematics. The lack of detail, the incoherence of the underlying taxonomy, and the need to calibrate low and high grades were emphasized in the teachers’ responses. The challenges identified can be used to inform the development of assessment criteria, both within and beyond basic education.

Peruskoulun arviointia on viime vuosikymmenen aikana uudistettu. Uudistuksessa peruskouluun on luotu kriteeriperustainen päättöarviointi. Muutoksen jälkeen on aika tutkia sen tuloksia. Toimivan kriteeriperustaisen arvioinnin edellytyksenä ovat toimivat arviointikriteerit. Suomessa opettajat vastaavat arvioinnin suunnittelusta ja toteutuksesta, joten heidän näkemyksensä kriteereistä ovat tärkeitä niiden toimivuutta arvioidessa. Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkastelen, mitä hyvää ja mitä kehitettävää opettajat (N = 28) näkivät matematiikan ja fysiikan kriteereissä. Tulosten perusteella matematiikan ja fysiikan oppiaineiden erilainen luonne, ja arviointikriteereiden luomisessa tehdyt erilaiset ratkaisut tuovat kriteereiden käyttöön omanlaisiaan haasteita. Tunnistetuista haasteista voidaan hyödyntää kriteereiden suunnittelu- ja kehitystyössä niin peruskoulussa kuin laajemminkin.