The purpose of this master's thesis was to examine the relationship between motor skills of 4th to 6th grade children and the physical support provided by teachers. The connection was examined from the perspective of the students. The thesis examined the physical support provided by teachers in general, based on gender and grade level, and investigated the relationship between motor skills and physical support. The analysis also included the relationship between children's body composition and motor skills. In this study, the teacher's physical support was divided into three sub-areas: structure, autonomy, and involvement.
The data for the thesis was collected as part of the Taiturit study conducted by the Faculty of Sport and Health Sciences at the University of Jyväskylä between 2020 and 2023. A total of 908 students from grades 3 to 6 participated in the Taiturit study, out of which 660 4th to 6th graders had the necessary data for this research. Of the target group, 331 were girl
s and 329 were boys. Teacher's physical support was measured using the Social Support for Physical Activity Questionnaire. Children's motor skills were measured using the national Move! system, from which the throw-catch combination and the 5 continuous jumps were selected for this thesis. IBM SPSS Statistics 28 software was used for data analysis. Physical support, motor skills, and body composition were described using means (M) of the data sets. Gender and grade-level differences in physical support were examined using two-tailed Analysis of Variances (two-way ANOVA). The relationships between motor skills and physical support, as well as between body composition and motor skills, were examined using one-tailed Analysis of Variances (ANOVA).
The results of the study indicated that the physical support provided by teachers is generally at a good level. The highest mean score among the components of physical support was for structure, and the lowest was for autonomy. Examination of differences between groups showed statistically significant variations in experiences of physical support across grade levels (p<0,001). Girls perceived the level of physical support for autonomy and involvement to be lower. Gender differences were not statistically significant. Students with different levels of motor skills experienced teacher's physical support differently. Students with the weakest motor skills perceived physical support lower compared to those with average motor skills (p=0,002; 0,016). The mean scores of students with proficient motor skills fell between the other two groups. Students with the weakest motor skills were lighter (p=0,017) and shorter (p<0,001) compared to students with proficient motor skills. Waist circumference was not associated with motor skills.
Based on the experiences of the children participating in the study, it is important for teachers to consider individual differences in age and motor skills levels when teaching physical education. It is crucial to support the reduction of physical inactivity and promote a physically active lifestyle and commitment to it according to individual needs. Through studies examining children's experiences, we can better understand the factors of physical support that satisfy the basic needs of everyone.
...
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää 4–6-luokkalaisten lasten motoristen taitojen yhteyttä opettajan antamaan liikunnalliseen tukeen. Yhteyttä tarkasteltiin oppilaan näkökulmasta. Tutkielmassa tarkasteltiin yleisesti opettajan antamaa liikunnallista tukea sukupuolen ja luokka-asteen mukaan sekä selvitettiin motoristen taitojen yhteyksiä liikunnalliseen tukeen. Tarkastelussa oli myös lasten kehonkoostumuksen yhteydet motorisiin taitoihin. Opettajan liikunnallinen tuki jakaantui tässä tutkimuksessa kolmeen osa-alueeseen: struktuuriin, autonomiaan ja osallisuuteen.
Tutkielman aineisto kerättiin osana Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan Taiturit-tutkimusta vuosina 2020–2023. Taiturit-tutkimukseen osallistui 908 3–6-luokkalaista, joista 660 4–6-luokkalaiselta löytyi tätä tutkimusta varten tarvittavat tiedot. Tutkimuksen kohdejoukosta 331 oli tyttöjä ja 329 poikia. Opettajan liikunnallista tukea mitattiin liikunnanopettajan liikunnallinen tuki -kysely
lomakkeella. Lasten motorisia taitoja mitattiin kansallisella Move! järjestelmällä, jonka osioista tähän tutkielmaan valikoitui heitto-kiinniottoyhdistelmä sekä vauhditon 5-loikka. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin IBM SPSS Statistics 28 -ohjelmistoa. Liikunnallista tukea, motorisia taitoja sekä kehonkoostumusta kuvailtiin keskiarvojen (ka) avulla. Sukupuolten ja luokka-asteiden välisiä eroja liikunnallisesta tuesta tarkasteltiin kaksisuuntaisen varianssianalyysin (two-way ANOVA) avulla. Motoristen taitojen ja liikunnallisen tuen yhteyksiä sekä kehonkoostumuksen ja motoristen taitojen yhteyksiä tarkasteltiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla (ANOVA).
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajien antama liikunnallinen tuki on yleisesti hyvällä tasolla. Suurin keskiarvo liikunnallisen tuen osa-alueista oli struktuurilla ja pienin autonomialla. Ryhmien välisten erojen tarkastelu osoitti, että luokka-asteiden välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja liikunnallisen tuen kokemuksissa (p<0,001). Tytöt kokivat liikunnallisen tuen autonomian sekä osallisuuden määrän vähäisemmäksi. Sukupuolten väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Motorisilta taidoiltaan eri tasoiset oppilaat kokivat opettajan liikunnallisen tuen eri tavoin. Motorisesti heikoimmat oppilaat kokivat liikunnallisen tuen heikommaksi verrattuna motorisesti keskiverto oppilaisiin (p=0,002; 0,016). Motorisesti taitavien oppilaiden vastausten keskiarvot sijoittuivat kahden muun ryhmän väliin. Motorisilta taidoiltaan heikoimmat oppilaat olivat kevyempiä (p=0,017) ja lyhyempiä (p<0,001) verrattuna motorisilta taidoiltaan taitaviin oppilaisiin. Vyötärönympäryksellä ei ollut yhteyttä motorisiin taitoihin.
Tutkimukseen osallistuneiden lasten kokemuksiin perustuen opettajien olisi tärkeä huomioida liikunnanopetuksessa eri ikäiset ja motorisilta taidoiltaan eri tasoiset oppilaat yksilöllisesti. Fyysisen aktiivisuuden laskun vähentymistä ja liikunnallisen elämäntavan sekä siihen sitoutumisen edistämistä olisi tärkeä tukea yksilöllisten tarpeiden mukaan. Lasten kokemuksia tarkastelevien tutkimusten avulla pystytään entistä paremmin ymmärtämään liikunnallisen tuen tekijöitä, joilla tyydytetään jokaisen yksilön perustarpeet.
...
