Lasten motoristen taitojen ja koetun motorisen pätevyyden yhteys liikunnanopettajan antamaan liikunnalliseen tukeen
Authors
Date
2023Copyright
© The Author(s)
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää lasten motoristen taitojen ja koetun motorisen pätevyyden yhteyttä liikunnanopettajan liikunnalliseen tukeen. Tutkielmassa tarkasteltiin lasten motorisia taitoja, koettua motorista pätevyyttä ja liikunnanopettajan liikunnallista tukea, sekä selvitettiin kuinka motoriset taidot ja koettu motorinen pätevyys ovat yhteydessä liikunnanopettajan antamaan liikunnalliseen tukeen. Liikunnanopettajan liikunnallinen tuki jaettiin tässä tutkimuksessa viiteen osa-alueeseen: kannustaminen, kehuminen, osallistuminen, auttaminen ja keskusteleminen.
Tutkielman aineisto kerättiin osana Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan Liikkuva perhe –hanketta vuosina 2018–2020. Liikkuva perhe -tutkimukseen osallistui 675 6–11-vuotiasta lasta, joista 242:lta löytyi tarvittavat tiedot tätä tutkimusta varten. Tutkimuksen kohdejoukosta 126 oli tyttöjä ja 115 poikia. Lasten motorisia taitoja mitattiin The Test of Gross Motor Development-3 (TGMD-3) -testin ja Körperkoordinationstest Für Kinder (KTK) -tasapainotestin avulla. Koettua motorista pätevyyttä mitattiin Pictorial Scale of Perceived Movement Skill Competence (PMSC) for young children -mittarilla ja liikunnanopettajan liikunnallista tukea kyselylomakkeella. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin IBM SPSS Statistics 26 -ohjelmaa. Motorisia taitoja, koettua motorista pätevyyttä ja liikunnanopettajan liikunnallista tukea kuvailtiin keskiarvojen (ka) avulla. Ryhmien välisiä keskiarvoja vertailtiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla (ANOVA). Sukupuolten välisiä eroja lasten kokemuksista liikunnanopettajan liikunnallisesta tuesta vertailtiin t-testin avulla ja parivertailussa käytettiin Bonferroni-korjausta. Motoristen taitojen ja koetun motorisen pätevyyden välistä riippuvuutta testattiin korrelaatiolla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lasten motoriset taidot kehittyvät iän myötä. Tytöt saivat poikia korkeampia pisteitä liikkumistaitoja mittaavissa testiosioissa ja pojat tyttöjä korkeampia pisteitä välineenkäsittelytaitoja mittaavissa osioissa. Koettu motorinen pätevyys laski iän mukana, mutta tulos oli tilastollisesti merkitsevä ainoastaan tytöillä. Tarkasteltaessa kokemuksia liikunnanopettajan liikunnallisesta tuesta yleisin liikunnanopettajan antaman liikunnallisen tuen muoto oli tytöillä auttaminen kaikin tavoin liikuntaan liittyvissä asioissa ja pojilla liikunta- ja urheilusuoritusten kehuminen. Sekä tytöt että pojat kokivat keskustelemisen liikunnasta ja urheilusta olevan liikunnanopettajan vähiten tarjoaman tuen muoto. Lapset kokivat saavansa liikunnanopettajalta liikunnallista tukea motorisesta taitotasosta riippumatta hyvin tasapuolisesti. Koettua motorista pätevyyttä tarkasteltaessa heikoksi oman motorisen pätevyytensä kokevat lapset kokivat saavansa liikunnanopettajalta vähiten liikunnallista tukea. Tutkimukseen osallistuneiden lasten kokemusten perusteella opettajien olisi tärkeää kuulla oppilaiden kokemuksia ja näkökulmia, jotta opettajilla olisi välitön mahdollisuus vaikuttaa oppituntien toimintaan. Lasten kokemuksia ja näkökulmia tarkastelevia tutkimuksia tulisi lisätä, jotta pystytään paremmin ymmärtämään lasten liikuntamotivaation kehittymiseen liittyviä tekijöitä.
...
The purpose of this research was to examine children’s motor skills and perceived motor competence’s connection to perceived physical support from physical education teacher. Research studies children’s motor skills, perceived motor competence, perceived physical support from physical education teacher and clarifies motor skills and perceived motor competence’s connection to perceived physical support from physical education teacher. In this study physical education teacher’s physical support was divided into five categories: encouraging, applauding, participating, aiding and discussing.
The data of the research was gathered as a part of the University of Jyväskylä The Faculty of Sport and Health Sciences’ project Active Family in 2018–2020. The study had 675 participants that consisted of 6–11-year-old elementary school children which of 242 had required information for this study. The participants of this study were 126 girls and 115 boys. Children’s motor skills were measured by using The Test of Gross Motor Development-3 (TGMD-3) and Körperkoordinationstest Für Kinder (KTK) tests. Perceived motor competence was measured by using Pictorial Scale of Perceived Movement Skill Competence (PMSC) for young children scale and physical education teacher’s physical support with a questionnaire. The data was analyzed with IBM SPSS Statistics 26 program. Motor skills, perceived motor competence and physical education teacher’s physical support was described by using means of the data sets. Averages between groups were compared by using one-tailed Analysis of Variance (ANOVA). Differences between genders on children’s experiences of the physical education teacher’s support were compared with t-tests and Boferroni correction was used on paired comparison. Correlations were used to describe dependency between motor skills and perceived motor competence.
The results of this research showed that children’s motor skills develop with age. Girls got better results than boys in locomotor skills and boys got better results in object control skills. Perceived motor competence decreased through age, but the results were statistically significant only with girls. When reflecting experiences of the physical education teacher’s perceived teacher support most general perceived support to girls was aiding in all ways related to physical exercises and to boys applauding the physical exercises and sport achievements. Discussing was experienced among girls and boys to be the least significantly offered form of support from the physical education teacher. Regardless of the level of motor skills, children felt that they got physical support from the physical education teacher but when observing experiences motoric competence children that experienced their competence to be low felt that they got least physical support from the physical education teacher. Children who participated to the study reported the importance of teachers listening their experiences and standpoints so the teacher could have direct possibility to affects the lessons. Studies that research children’s experiences should be increased to be able to better understand the factors related to the development of children’s motivation towards physical activity.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29616]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Lasten motoristen taitojen yhteys opettajan antamaan liikunnalliseen tukeen
Hyvönen, Arttu (2024)The purpose of this master's thesis was to examine the relationship between motor skills of 4th to 6th grade children and the physical support provided by teachers. The connection was examined from the perspective of the ... -
Varhaislapsuudessa koetun motorisen pätevyyden yhteydet alakouluiän motorisiin taitoihin
Meuronen, Joonas; Katila, Tuomas (2024)The purpose of this longitudinal study was to conduct associations between 5–7-year-olds perceived motor competence and 6–11-year-olds actual motor skills. In addition, gender differences in these associations were studied. ... -
Vanhempien ja kotiympäristön merkitys 3–6 -vuotiaiden lasten motoristen taitojen kehityksessä
Gustafsson, Jenny (2021)Motorisella kehityksellä viitataan motoristen taitojen jatkuvaan muutokseen pitkin elinkaarta, jolloin yksilön kehitys etenee yksinkertaisista motorisista liikkeistä, organisoituihin ja monimutkaisempiin motoristen ... -
Kodin maantieteellisen sijainnin ja alueen asukastiheyden yhteys lasten motoristen taitojen tasoon ja kehitykseen
Haapala, Siiri; Hurtig, Jeremias (2021)Motoriset perustaidot ovat perusta kaikelle liikkumiselle. Ne tukevat fyysistä kasvua ja mahdollistavat erilaisten liikuntamuotojen harrastamisen myöhemmin elämässä. Ympäristötekijöillä on merkitystä lapsen motoristen ... -
Liikkumisen edistämisen tavoitteiden yhteys lasten liikkumismahdollisuuksiin ja motoristen taitojen kehityksen tukeen varhaiskasvatuksessa
Hirvi, Emilia (2024)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko varhaiskasvatuksessa astetuilla liikkumisen edistämiseen tähtäävillä tavoitteilla ja toimenpiteillä yhteyttä lasten liikkumismahdollisuuksiin sekä suunnitelmallisempaan motoristen ...