Suomalaisvanhempien vanhemmuustyyliprofiilit ja niiden yhteydet lasten kaltoinkohteluun COVID-19-poikkeusaikana

Abstract

The aim of this study was to examine the parenting style profiles present among Finnish parents and how they are associated with child maltreatment during the COVID-19 pandemic. Furthermore, it was explored how the parenting style profiles are related to family structure, parental age, gender, educational attainment and employment situation and whether the profiles differ in relation to child maltreatment even after controlling for the background variables. The data was gathered via a Webropol-survey in the spring of 2020 as a part of VoiKu-COVID-19-research project, which is a part of the broader International Investigation of Parental Burnout (IIPB) consortium. The participants of the present study were 984 parents (88.3 % mothers) whose ages ranged from 22 to 60. The data was analysed with K-means cluster analysis, one-way Analysis of Variance (ANOVA), cross tabulation, chi-squared test, Kruskal-Wallis test and Analysis of Covariance (ANCOVA). As a result, six parenting style profiles were found: authoritative (20.9 %), permissive (18.4 %), controlling (15.9 %), authoritarian (6.8 %), psychologically controlling (19.4 %) and cold (18.6 %). Of the background variables, parent gender and educational attainment were statistically significantly related to the parenting style profiles. Authoritative parenting style was more common among mothers than fathers and authoritarian parenting style was more common among fathers than mothers. Moreover, parents with higher educational attainment tended to use authoritative and permissive parenting style more often than parents with lower educational attainment, who in turn tended to use controlling and authoritarian parenting style more often than higher educated parents. Evidence was also found that family structure could be associated with parenting styles. The parents from authoritarian and cold parenting style profiles maltreated their children more likely compared to parents from other parenting style profiles. This result remained unchanged even after controlling for the background variables. Additionally, age of the parent was associated with child maltreatment: the younger the parent was, the more child maltreatment occurred. To the best of our knowledge, the parenting style profiles of Finnish parents and their associations to child maltreatment were studied for the first time during the COVID-19. The study identified a cold parenting style profile, which was a new finding. The results support previous study findings on the association between authoritarian parenting style and child maltreatment along with parenting styles’ associations with educational attainment and partly parental gender as well. The results of this study can be further utilised to help identify the risk factors regarding child maltreatment and to support families’ parenting methods and well-being.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, minkälaisia vanhemmuustyyliprofiileja suomalaisvanhempien keskuudessa voidaan tunnistaa ja kuinka ne ovat yhteydessä lasten kaltoinkohteluun COVID-19-poikkeusaikana. Lisäksi tutkittiin, miten vanhemmuustyyliprofiilit eroavat perhemuodon, vanhemman iän, sukupuolen, koulutustason ja työllisyystilanteen suhteen, ja eroavatko profiilit lasten kaltoinkohtelun osalta näiden taustatekijöiden kontrolloinnin jälkeen. Sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2020 kerätty tutkimuksen aineisto on osa Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät poikkeusaikana (VoiKu-COVID-19) -tutkimusta. Tutkimukseen valikoitui 984 vanhempaa, jotka olivat iältään 22–60-vuotiaita, ja joista äitejä oli 88.3 %. Aineiston analysointiin käytettiin k-keskiarvojen klusterianalyysia, yksisuuntaista varianssianalyysia, ristiintaulukointia, χ²-testiä, Kruskal-Wallis-testiä sekä kovarianssianalyysia. Tutkimustuloksena löydettiin kuusi erilaista suomalaisvanhempia kuvaavaa vanhemmuustyyliprofiilia: auktoritatiivinen (20.9 %), salliva (18.4 %), kontrolloiva (15.9 %), autoritaarinen (6.8 %), psykologisesti kontrolloiva (19.4 %) ja kylmä (18.6 %). Äideille auktoritatiivinen profiili oli tyypillisempi kuin isille ja isille autoritaarinen profiili oli tyypillisempi kuin äideille. Myös koulutustasolla havaittiin yhteys vanhemmuustyyliprofiileihin: korkeasti koulutetut olivat yliedustettuina auktoritatiivisessa ja sallivassa vanhemmuustyyliprofiilissa, ja vanhemmat, joilla ei ollut korkeakoulututkintoa, olivat yliedustettuina kontrolloivassa ja autoritaarisessa profiilissa. Viitteitä saatiin myös perhemuodon ja vanhemmuustyyliprofiilien välisestä yhteydestä. Kaltoinkohtelua ilmeni autoritaarisen ja kylmän vanhemmuustyyliprofiilin vanhemmilla tilastollisesti merkitsevästi muiden profiilien vanhempia enemmän. Tämä tulos säilyi myös taustatekijöiden kontrolloinnin jälkeen. Lisäksi vanhemman iällä havaittiin yhteys kaltoinkohteluun: mitä nuorempi vanhempi oli, sitä enemmän kaltoinkohtelua esiintyi. Suomalaisvanhempien vanhemmuustyyliprofiileja ja niiden yhteyksiä lasten kaltoinkohteluun tutkittiin tiettävästi ensimmäistä kertaa COVID-19-poikkeusaikana. Tutkimuksessa tunnistettiin uutena löydöksenä kylmä vanhemmuustyyliprofiili. Saadut tulokset tukevat aiempaa tutkimusta sekä autoritaarisen vanhemmuuden yhteydestä lasten kaltoinkohteluun että koulutustason ja osin myös sukupuolen yhteyksistä vanhemmuustyyleihin. Tutkimuksen tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää kaltoinkohteluun liittyvien riskitekijöiden tunnistamisessa sekä laajemmin perheiden kasvatuskäytäntöjen ja hyvinvoinnin tukemisessa.