The connection between educational structure and economic growth in OECD countries
Tässä tutkielmassa tarkastellaan OECD-maiden koulutusrakenteen ja talouskasvun yhteyttä keskittyen perus-, keski- ja korkea-asteen koulutukseen inhimillisen pääoman osatekijöinä. Tutkielman teoriaosuudessa syvennytään kasvuteorioihin painottaen erityisesti inhimillisen pääoman roolia. Osiossa käsitellään sekä uusklassisia että endogeenisia kasvumalleja ja korostetaan niiden erilaisia näkökulmia inhimillisen pääoman ja talouskasvun välisessä suhteessa. Tutkielma käsittelee myös inhimillisen pääoman mittaamisen haasteita ja tarjoaa yleiskatsauksen aihepiiriin liittyvään empiiriseen kirjallisuuteen. Empiirinen osio kokoaa aineiston 24 OECD-maasta vuosilta 1990–2019. Tiedot on kerätty neljästä tietokannasta, mukaan lukien Penn World Table, OECD. Stat, UNESCO ja Maailmanpankki. Tavallisen pienimmän neliösumman (OLS), kiinteiden vaikutusten ja satunnaisvaikutusmallien avulla tutkimuksessa tarkastellaan, miten eri koulutustasot vaikuttavat BKT: n kasvuun asukasta kohti. Empiiristä analyysia ohjaavat tutkimuskysymykset ovat: (1) Miten eri koulutusasteet kytkeytyvät talouskasvuun ja onko jokin koulutustaso muita merkittävämpi? 2) Onko koulutusrakenteen ja talouskasvun välinen yhteys riippuvainen OECD-maiden teknologisen kehityksen tasosta? Ensimmäisen kysymyksen suhteen tulokset osoittavat, että peruskoulutus edistää merkittävästi pitkän aikavälin talouskasvua, toisen asteen koulutuksen tulokset ovat vaihtelevia ja sillä on lopulta myönteisiä vaikutuksia ja korkea-asteen koulutus lisää johdonmukaisesti kasvua. Toisen kysymyksen osalta tulokset viittaavat siihen, että koulutustason ja teknologisen kehityksen välinen vuorovaikutus tuottaa vaihtelevia tuloksia. Perusopetuksen hyödyt täydentyvät mitä kehittyneempi maa on teknologisesti, kun taas toisen asteen koulutuksen vaikutukset ovat hillittyjä samassa ympäristössä. Korkea-asteen koulutuksen rooli on tulosten mukaan tärkeä teknologisesta kehityksestä riippumatta, mikä korostaa sen merkitystä pitkän aikavälin kasvulle.
...
This thesis investigates the connection between educational structure and economic growth in OECD countries, focusing on primary, secondary, and tertiary education levels as components of human capital. The theory section of the thesis delves into economic models developed to understand the factors influencing economic growth, with a particular emphasis on the role of human capital. It discusses both neoclassical and endogenous growth models, highlighting their differing perspectives on the role of human capital in economic growth. The thesis also addresses the challenges in measuring human capital and provides an overview of similar empirical literature. The empirical section constructs a dataset for 24 OECD countries between the years 1990 and 2019. The data are derived from four databases including Penn World Table, OECD. Stat, UNESCO, and The World Bank. Utilizing ordinary least squares (OLS), fixed effects, and random effects models, the study examines how different education levels impact GDP per capita growth. Research questions guiding the empirical analysis are: (1) How are different levels of education connected to economic growth, and is some level of education more important than others? (2) Is the connection between educational structure and economic growth dependent on the level of technological advancement in OECD countries? The findings answering the first question reveal that basic education significantly boosts long-term economic growth, secondary education shows mixed results with eventual positive contributions, and tertiary education consistently enhances growth. Regarding the second question, results suggest that the interaction between educational levels and technological advancement yields mixed results. Basic education´s benefits are complemented in technologically advanced contexts, while secondary education´s impact might be moderated in highly productive environments. Tertiary education remains crucial regardless of technological context, emphasizing its universal importance for long-term growth.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
The Link Between Standardization and Economic Growth
Heikkilä, Jussi; Ali-Vehmas, Timo; Rissanen, Julius (IGI Global, 2021)We analyze the link between standardization and economic growth by systematically reviewing leading economics journals, leading economic growth researchers’ articles, and economic growth-related books. We make the following ... -
Essays on the relationship between income inequality and economic growth
Juuti, Toni (Jyväskylän yliopisto, 2021)This doctoral dissertation studies the relationship between income inequality and economic growth. It adds to the literature by incorporating the division of income between capital and labor into the analysis, by evaluating ... -
Recombination of ideas and the direction of inventive activity in economic growth research : Evidence from the Journal of Economic Growth
Heikkilä, Jussi T. S. (Economics Bulletin, 2023)We explore the inventive activity and recombinant ideas in the field of economic growth research by analyzing the Journal of Economic Literature (JEL) classification codes assigned to articles published in the Journal of ... -
Regional economic structures in Finland : analyses of location and regional economic impact
Tohmo, Timo (University of Jyväskylä, 2007)This dissertation consists of nine empirical studies which seek to broaden understanding of Finnish regional economic structures. These studies are divided between two topics: 1) regional specialization and industrial ... -
National Policies that Connect ICT-Based Education Reform to Economic and Social Development
Kozma, Robert B. (University of Jyväskylä, Agora Center, 2005)Information and communication technology (ICT) is a principal driver of economic development and social change, worldwide. In many countries, the need for economic and social development is used to justify investments ...