Regional economic structures in Finland : analyses of location and regional economic impact

Abstract

This dissertation consists of nine empirical studies which seek to broaden understanding of Finnish regional economic structures. These studies are divided between two topics: 1) regional specialization and industrial concentration in Finland, and 2) regional economic impact analysis. The empirical studies are preceded by an introduction, in which the theoretical background, outline and the main results of the thesis are presented. The research on the first topic is guided by the new economic geography literature, from which answers are sought to the location and agglomeration questions addressed in this dissertation. Evidence is found of increasing post-recession specialization in Finland. Furthermore, the results indicate that the rich regions gained during the boom. The results also suggest that the agglomerative forces in the Finnish regions are industry-specific. The most concentrated industries are found to have high economies of scale, a high level of technology and to be reliant on imports. Furthermore, entrepreneurial and growth activity decrease regional specialization. The results also indicate that the presence of positive situational and pull factors were important motivating factors in the creation of a new high growth business. The first topic in the second part of the dissertation focuses on location quotient (LQ) methods of regionalizing input-output coefficients and multipliers. The main finding is that the new LQ-based adjustment formula, the FLQ, gives very accurate estimates for regional multipliers. Moreover the inclusion of a measure of regional specialization in the standard FLQ does not offer more accurate results than these obtained from the reformulated FLQ. In Chapter 8 the economic impacts of the Kaustinen Folk Music Festival are analysed via regional input-output analysis. The results indicate that the Festival can be seen as a good investment for the local municipality as the annual subsidy given to the Festival is lower than the regional impacts generated by the festival. Finally, the value of the Central Finland Museum is assessed using the contingent valuation-method. The results show, first, that Jyväskylä residents contribute less in taxes to the Museum than they report that they are willing to pay and, second, that the Museum has non–use value.

KTL Timo Tohmon väitöskirja osoittaa, että kulttuuritapahtumat ovat kannattavia investointeja kunnille. Tohmo tutki vuoden 1994 Kaustisen kansanmusiikkijuhlien vaikutusta kunnan elinkeinoelämään panos-tuotosanalyysin avulla. Juhlien positiiviset vaikutukset alueen tuotantoon ja kunnallisveroihin ovat suuremmat kuin kunnan juhlille myöntämät vuotuiset avustukset.Tohmon mukaan Kaustisen kansanmusiikkijuhlien vaikutus alueen tuotantoon on noin 1,7 miljoonaa euroa. Tuotannon lisäys on laskettu ulkopaikkakuntalaisten majoituspalveluihin, kaupan alan palveluihin, liikenteeseen ja pääsylippuihin käyttämän rahan perusteella. Kunnallisverotulot nousevat juhlien ansiosta 66 000 eurolla ja uusia työpaikkoja syntyy 27. Monipäiväiset kulttuuritapahtumat tuottavimpiaKaustisella päiväkävijät kuluttivat rahaa keskimäärin 50 euroa, kun 2–4 päivää viipyvät käyttivät keskimäärin 150 euroa ja 5–9 päivää viipyvät melkein 200 euroa. – Olennainen kysymys kulttuuritapahtumia kehitettäessä on, miten saada tapahtumassa kävijät jäämään yöksi paikkakunnalle. Sopiva peräkkäisille päiville ajoittuva ohjelmisto on tärkeä. Useamman päivän lipusta voisi antaa alennusta. On tietenkin hyvä pitää mielessä, että ohjelmiston tulisi paitsi palvella vakituisia kävijöitä, myös houkutella uusia juhlavieraita ja nuoria, Tohmo toteaa. Taloudellisten vaikutusten lisäksi kulttuuritapahtumilla on myös sosiaalisia ja henkisiä vaikutuksia sekä suuri merkitys kunnan imagolle. Kulttuuritapahtumat lisäävät paikkakunnan vetovoimaisuutta, antavat uusia virikkeitä asukkaille ja vahvistavat kuntalaisten yhteenkuuluvuutta. Nämä tekijät voivat vaikuttaa positiivisesti myös kunnan talouteen. Keski-Suomen museon taloudellinen arvo jyväskyläläisille korkeaVäitöskirjassaan Tohmo selvitti myös Keski-Suomen museon taloudellisen arvon niin sanotulla contingent valuation -menetelmällä. Hän kysyi loppuvuonna 1997 yli 18-vuotiailta jyväskyläläisiltä, paljonko nämä olisivat valmiita maksamaan veroja, jotta Keski-Suomen museo olisi toiminnassa. Maksuhalukkuutensa perusteella jyväskyläläiset hyötyvät Keski-Suomen museon olemassaolosta enemmän kuin heidän verovarojaan kohdennetaan museolle. Vuonna 1996 museo sai verovaroja keskimäärin 78 markkaa veronmaksajaa kohti, ja jyväskyläläiset olivat halukkaita maksamaan museon toiminnasta keskimäärin 103 markkaa. Kuntalaisten maksuhalukkuus siis oikeuttaa museon toiminnan.Kasvun avaimet löytyvät jokaiselta alueeltaTohmon mukaan Suomeen on syntynyt yhä voimakkaammin erikoistuneita alueita, kun yritykset ovat keskittyneet alueellisesti toimialoittain. Yritysten keskittyminen saattaa tapahtua hyvinkin pienen sattuman seurauksena, mutta syntyneet keskittymät ovat melko pysyviä. Keskittyminen tekee yritysten toiminnan kannattavammaksi ja houkuttelee alueelle lisää yrityksiä ja työvoimaa, jolle voidaan maksaa yhä parempaa palkkaa. Tuloksena on itse itseään ruokkiva prosessi. Näin on tapahtunut esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.Keskittyminen johtaa siihen, että syntyy hyvinvoivia keskusalueita ja syrjäisiä alueita, joissa hyvinvoinnin taso on olennaisesti keskusalueita alhaisempi. Keskittymisen ja erikoistumisen haittana on yksipuolinen tuotantorakenne, jolloin alue on häiriöitä kohdatessaan erittäin haavoittuvainen. Toisaalta keskittyminen luo hyvinvointia alueen väestölle. Keskittyneimmät toimialat ovat usein teknologiselta tasoltaan korkeita. Ne hyötyvät mittakaavaeduista, jolloin tuotanto on tehokkaampaa suurissa yksiköissä.Aluepolitiikan tehtävänä on varmistaa, että alueellinen kehitys, erityisesti keskittymiskehitys on hallittua ja tasaista.– Ratkaisevaa on se, että alueen ihmiset löytävät kasvun avaimet, Tohmo toteaa. Tohmon väitöskirjassa on yhdeksän empiiristä tutkimusta, joiden tavoitteena on laajentaa ymmärrystä Suomen alueellisista talousrakenteista. Tutkimusten aiheina ovat alueiden erikoistuminen ja teollinen keskittyminen sekä alueellisten talousvaikutusten analyysi.