Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorHaapanen, Mika Petteri
dc.contributor.authorParhiala, Joel Henrik
dc.date.accessioned2024-06-07T07:56:18Z
dc.date.available2024-06-07T07:56:18Z
dc.date.issued2024
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95646
dc.description.abstractTässä tutkielmassa tarkastellaan OECD-maiden koulutusrakenteen ja talouskasvun yhteyttä keskittyen perus-, keski- ja korkea-asteen koulutukseen inhimillisen pääoman osatekijöinä. Tutkielman teoriaosuudessa syvennytään kasvuteorioihin painottaen erityisesti inhimillisen pääoman roolia. Osiossa käsitellään sekä uusklassisia että endogeenisia kasvumalleja ja korostetaan niiden erilaisia näkökulmia inhimillisen pääoman ja talouskasvun välisessä suhteessa. Tutkielma käsittelee myös inhimillisen pääoman mittaamisen haasteita ja tarjoaa yleiskatsauksen aihepiiriin liittyvään empiiriseen kirjallisuuteen. Empiirinen osio kokoaa aineiston 24 OECD-maasta vuosilta 1990–2019. Tiedot on kerätty neljästä tietokannasta, mukaan lukien Penn World Table, OECD. Stat, UNESCO ja Maailmanpankki. Tavallisen pienimmän neliösumman (OLS), kiinteiden vaikutusten ja satunnaisvaikutusmallien avulla tutkimuksessa tarkastellaan, miten eri koulutustasot vaikuttavat BKT: n kasvuun asukasta kohti. Empiiristä analyysia ohjaavat tutkimuskysymykset ovat: (1) Miten eri koulutusasteet kytkeytyvät talouskasvuun ja onko jokin koulutustaso muita merkittävämpi? 2) Onko koulutusrakenteen ja talouskasvun välinen yhteys riippuvainen OECD-maiden teknologisen kehityksen tasosta? Ensimmäisen kysymyksen suhteen tulokset osoittavat, että peruskoulutus edistää merkittävästi pitkän aikavälin talouskasvua, toisen asteen koulutuksen tulokset ovat vaihtelevia ja sillä on lopulta myönteisiä vaikutuksia ja korkea-asteen koulutus lisää johdonmukaisesti kasvua. Toisen kysymyksen osalta tulokset viittaavat siihen, että koulutustason ja teknologisen kehityksen välinen vuorovaikutus tuottaa vaihtelevia tuloksia. Perusopetuksen hyödyt täydentyvät mitä kehittyneempi maa on teknologisesti, kun taas toisen asteen koulutuksen vaikutukset ovat hillittyjä samassa ympäristössä. Korkea-asteen koulutuksen rooli on tulosten mukaan tärkeä teknologisesta kehityksestä riippumatta, mikä korostaa sen merkitystä pitkän aikavälin kasvulle.fi
dc.description.abstractThis thesis investigates the connection between educational structure and economic growth in OECD countries, focusing on primary, secondary, and tertiary education levels as components of human capital. The theory section of the thesis delves into economic models developed to understand the factors influencing economic growth, with a particular emphasis on the role of human capital. It discusses both neoclassical and endogenous growth models, highlighting their differing perspectives on the role of human capital in economic growth. The thesis also addresses the challenges in measuring human capital and provides an overview of similar empirical literature. The empirical section constructs a dataset for 24 OECD countries between the years 1990 and 2019. The data are derived from four databases including Penn World Table, OECD. Stat, UNESCO, and The World Bank. Utilizing ordinary least squares (OLS), fixed effects, and random effects models, the study examines how different education levels impact GDP per capita growth. Research questions guiding the empirical analysis are: (1) How are different levels of education connected to economic growth, and is some level of education more important than others? (2) Is the connection between educational structure and economic growth dependent on the level of technological advancement in OECD countries? The findings answering the first question reveal that basic education significantly boosts long-term economic growth, secondary education shows mixed results with eventual positive contributions, and tertiary education consistently enhances growth. Regarding the second question, results suggest that the interaction between educational levels and technological advancement yields mixed results. Basic education´s benefits are complemented in technologically advanced contexts, while secondary education´s impact might be moderated in highly productive environments. Tertiary education remains crucial regardless of technological context, emphasizing its universal importance for long-term growth.en
dc.format.extent60
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoeng
dc.rightsCC BY
dc.titleThe connection between educational structure and economic growth in OECD countries
dc.typeMaster's thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202406074408
dc.contributor.tiedekuntaJyväskylä University School of Business and Economicsen
dc.contributor.tiedekuntaJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulufi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineEconomicsen
dc.contributor.oppiaineTaloustiedefi
dc.rights.copyright© The Author(s)
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.format.contentfulltext
dc.rights.urlhttps://creativecommons.org/licenses/by/4.0/


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

CC BY
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on CC BY