© Kirjoittajat ja Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys ry

This article discusses the views of municipal education decision makers towards acknowledging labour market language skill needs in basic and general secondary education. It seems that, politically, a versatile language skills reserve is desired, and particularly languages such as Swedish, German, Russian, and Chinese are mentioned in different policy contexts. On the other hand, language learning has decreased strongly in basic education since the 1990s, which seems to run contrary to the political goal setting. We conducted interviews in two cases of municipal mergers to analyze whether a link exists between labour market language needs and decision making on municipal (language) education policy. We analyzed the representations of social action and social actors, and, in particular, we wanted to see whether the municipal policy makers took an active role or whether they appeared reactive or passive towards labour market interests. It seems that their reaction was mostly reactive or passive, and serving labour market needs is not seen as the task of basic education. ... Työelämän kielitaitotarpeista ei voikaan enää keskustella ensisijaisesti vieraiden kielten osaamisena, vaan kaikkinaisena kieliosaamisena. ”Kielitaito” liittyy sekä yleisiin työelämätaitoihin että erikoistuneisiin ja erityisalojen tarpeisiin. Tarkastelemme tässä artikkelissa kuntatason päättäjien käsityksiä siitä, pitäisikö työelämän vaatimuksia huomioida perusasteen ja toisen asteen koulutuksessa. Artikkeli perustuu Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa käynnissä olevaan tutkimukseen, jossa selvitetään kielikoulutuspoliittisen päätöksenteon prosesseja kuntatasolla.

kielikoulutus työelämän kielitaitotarpeet kunnallinen päätöksenteko labour market needs municipal decision making perusopetus kunnat koulutuspolitiikka työelämälähtöisyys kieli ja kielet kielikasvatus