Suomessa töissä : luokan, rodun ja sukupuolen intersektionaalisia kamppailuja

Abstract

Tässä sukupuolentutkimuksen alan väitöskirjassa tutkitaan kamppailuja, joita matalapalkkaisissa töissä työskentelevien siirtolaisten elämässä muotoutuu Suomessa, sekä sitä, miten luokka, rotu ja sukupuoli risteävät näissä kamppailuissa. Kamppailu ymmärretään laajasti yhteiskunnallisena toimintana, jonka kautta tuotetaan elämisen edellytyksiä. Intersektionaalisuus viittaa teoriaan, jonka avulla voidaan ymmärtää miten erilaiset tekijät kuten luokka, rotu, sukupuoli, ikä, kansalaisuus ja uskonto yhdessä vaikuttavat siihen, miten meitä kohdellaan, luokitellaan ja kohdataan yhteiskunnassa. Tässä tutkimuksessa tarkastelen erityisesti sitä, miten luokka, rotu ja sukupuoli ymmärretään toisiinsa kietoutuvina ja risteävinä prosesseina. Tutkimuksen haastatteluaineisto koostuu EU-maista sekä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleiden ihmisten kanssa vuosina 2013–2016 tehdyistä haastatteluista. Väitöskirja rakentuu neljästä itsenäisestä osajulkaisusta ja laajasta teoreettisesta yhteenvetoluvusta. Ensimmäisessä osajulkaisussa tuodaan esille, kuinka haastateltavat toistavat ja rakentavat hyvän kansalaisuuden ideaalia, joka pohjaa perinteiseen ja vallitsevaan moraaliseen normiin työntekijäkansalaisuudesta. Toisessa osajulkaisussa tutkitaan millaisia osallisuuden ja toiminnan muotoja luokka ja sukupuoli muotoilevat suhteessa ammattiyhdistysliikkeeseen. Kolmas osajulkaisu on luonteeltaan metodologinen. Siinä analysoidaan kahta erilaista tapaa tehdä haastatteluja ja käsitteellistetään, miten rotu ja sukupuoli muotoilevat (pientä) toimintaa ja vastarintaa miesten elämässä. Neljännessä osajulkaisussa tutkitaan, kuinka muuttoliikkeen katveessa muotoutuu prekaareja, ambivalentteja ja väliaikaisia intiimejä infrastruktuureita, jotka yhteismuotoutuvat, kannattelevat ja tekevät muualta Suomeen muuttaneiden elämästä elettävää. Osajulkaisujen pohjalta tutkimuksessa rakentuu neljä intersektionaalisuuden ulottuvuutta, jotka osoittavat, miten luokka, sukupuoli ja rotu risteävät ja muokkaavat haastateltavien työtä, elämää ja kamppailuja. Näin erotan retoris-representatiivisen, rakenteellis-institutionaalisen, mikrotason sekä materiaalisen intersektionaalisuuden ulottuvuudet. Tutkimustuloksista käy ilmi, että intersektionaalinen analyysi 1) lisää ymmärrystämme luokkajärjestysten uudelleenmuotoutumisesta ja 2) paljastaa luokan muodostuvan liikkeessä, jossa tapahtuu samanaikaisesti sekä hajautumista että tiivistymistä. Tutkimus väittää, että ilman intersektionaalisuuden teoriaa siirtolaisten moninaiset asemat suomalaisessa luokkajärjestyksen muutoksessa jäävät tunnistamatta. Tutkimuksen empiirisesti informoidut tulokset virittävät myös uusia kysymyksiä intersektionaalisuuden teorialle.

This gender studies dissertation explores the struggles that shape the lives of migrants who work in low-wage jobs in Finland and how class, race, and gender intersect in these struggles. Struggle is understood broadly as a social activity through which the conditions for living are produced. Intersectionality refers to a theory that helps us to understand how different factors, such as class, race, gender, age, nationality, and religion, together influence how we are treated, classified, and encountered in society. In this study, I will look specifically at how class, race, and gender are understood as intertwined and intersecting processes. The interview data for this study are conducted with migrant workers from EU and non-EU/EEA countries between 2013 and 2016. These data consist of individual interviews, a group discussion and follow-up interviews. The dissertation consists of results from four independent articles and an extensive theoretical summary. The first article highlights how interviewees repeat and construct an ideal of good citizenship based on the traditional and prevailing moral norm of worker citizenship. The second article explores the forms of participation and agency that class and gender shape in relation to the trade union movement. The third article is methodological in nature. It analyses two different ways of conducting interviews and conceptualises how race and gender shape (small) actions and resistance in men’s lives. The fourth article explores how precarious, ambivalent, and temporary intimate infrastructures co-become in the midst of migration that co-construct, sustain and make liveable the lives of people who migrate to Finland. Building on the results of the articles in the summary, I construct four dimensions of intersectionality that show how class, gender, and race intersect and shape the work, lives, and struggles of the migrant workers. In doing so, I distinguish between rhetorical–representational, structural–institutional, micro-level and material dimensions of intersectionality. The research findings show that intersectional analysis 1) adds to our understanding of the reconfiguration of class orders, and 2) reveals that class is formed in a movement that simultaneously undergoes both diffusion and condensation. The dissertation argues that without a theory of intersectionality, the multiple positions of migrants in the transformation of class order in Finland remain unrecognised. The empirically informed results of the study also raise new questions for the theory of intersectionality.