Koulumenestyksen ja sukupuolen yhteys opiskelumotivaatioon kuudennen luokan oppilailla

Abstract

TIIVISTELMÄ

Esa Takala 2017. Koulumenestyksen ja sukupuolen yhteys opiskelumotivaatioon kuudennen luokan oppilailla. Kvantitatiivinen tutkimus peruskoulun kuudennen luokan oppilaiden koulumenestykseen liittyvistä motivaatiopiirteistä. Jyväskylän yliopisto. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Kasvatus tieteen Pro gradu- tutkielma. 63 s. ja 4 liitettä.

Syksyllä 2016 käyttöönotettavan uudistuneen opetussuunnitelman yhtenä laaja-alaisen osaamisen tavoitteena on ajattelun ja oppimisen taitojen kehittäminen. Tavoitteena on löytää uusia työskentelytapoja, joilla parannetaan oppilaiden kouluviihtyvyyttä, opiskelumotivaatiota ja oppimisilmapiiriä. Tavoitteellista oppimista pidetään taitona, jonka voi oppia. Kehittyäkseen se vaatii tuekseen opiskelumotivaatiota.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millainen yhteys eri motivaatiopiirteillä ja sukupuolella on koulumenestykseen.Tutkimukseen osallistui 203 kuudennen luokan oppilasta neljän kunnan alueelta eri puolilta Etelä-Pohjanmaata. Aineisto kerättiin nimettöminä kyselylomakkeen avulla kvantitatiivista tutkimustapaa noudattaen keväällä 2016.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Paul Pintrichin (1991) tutkijaryhmän kehittelemään Motivated Strategies for learning - kyselylomaketta (MSLQ). Tutkimuskysymykset suuntautuivat kolmeen Pintrichin motivaatiomittarin osa-alueeseen: arvokomponentteihin, odotuskomponentteihin sekä koehermostuneisuuteen. Tutkimuksen yhteydessä motivaatiomittarin validiteettia ja reliabiliteettia tarkastellessa kävi ilmi, ettei Paul Pintrichin (1991) kyselylomakemittaria (MSLQ) voitu käyttää suoraan 6.- luokan oppilaiden motivaation mittaamiseen. Tässä tutkimuksessa kyselylomakkeen (MSLQ) 31:stä kysymyksestä vain 16 kelpuutettiin tutkimustuloksien kuvaamiseen. Motivaatiomittari (MSLQ) kesti kuitenkin kohtuullisesti sille asetetut validiteettiin ja reliabiliteettiin liittyvät vaatimukset.

Pisa-tutkimuksien mukaan poikien osaamisen tasossa on tapahtunut viime vuosina selvää laskua. Tutkimukseen kerättyjen lukuaineiden keskiarvojen perusteella voisi hiukan toiveekkaasti olettaa, että poikien osaamisen tason lasku hiukan loivenisi tulevaisuudessa. Tutkimustulokset tukivat oletusta, että arvo - ja odotuskomponentit sekä koeahdistuneisuus ovat yhteydessä opiskelumotivaatioon ja siten myös koulumenestykseen.

Avainsanat: opiskelumotivaatio, motivaatiomittari, koulumenestyjä