The purpose of the study was to investigate the emotions experienced by young people in the final year of comprehensive school during lessons, and particularly the kinds of feelings aroused in students by electronically provided lesson feedback. The study also examined how feedback has influenced actions and learning in school from the perspective of emotion, and how feedback could be better utilized to support learning and motivation. During the interviews and data analysis, actions were examined in general across all lessons and specifically in physical education lessons, aiming to identify whether feedback provided in physical education differs from feedback in other subjects.
The study was conducted using a qualitative approach, and semi-structured thematic interviews were used as the data collection method. Eight ninth-grade students were interviewed, all of whom had received electronic feedback from teachers for at least seven to nine years, with seven out of eight having recei
ved feedback since the first to sixth grades. The interviews lasted an average of 55 minutes, and transcribed data amounted to 159 pages. The study investigated the emotions experienced by young people, leading to the selection of qualitative content analysis as the analysis method and a phenomenological-hermeneutic approach as the research perspective.
The study demonstrated that emotions affect students' actions in various ways in comprehensive school, and they are not very easy for students themselves to recognize or for teachers to notice. However, emotions do influence students' decisions and choices, such as participation in class activities or withdrawal from class. Students felt that the emotions arising during class or through electronic feedback affected their attitude towards their own learning, both in terms of the subject generating the emotion and in terms of various subjects and teachers' lessons. The results of the study provide insights into the kind of electronic feedback most likely to have the desired effect on students' actions in school. According to the findings, positive feedback could potentially redirect negative emotions and actions towards a more positive direction, whereas negative feedback seemed to deepen negative emotions and actions according to this study. The results can be utilized in the development of electronic systems and in enhancing the effectiveness of existing systems in educational and developmental tasks.
...
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun viimeisellä luokalla opiskelevilta nuorilta, minkälaisia tunteita peruskoulussa on tuntien aikana syntynyt ja erityisesti minkälaisia tuntemuksia sähköisesti annettu tuntipalaute on oppilaissa herättänyt. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, miten palaute on vaikuttanut koulussa toimimiseen ja oppimiseen tunteen näkökulmasta ja miten palautetta voitaisiin hyödyntää paremmin oppimisen ja motivaation tukena. Haastattelussa ja aineistoa analysoitaessa tarkasteltiin toimintaa yleisesti kaikilla oppitunneilla ja erityisesti liikuntatunneilla, jolla pyrittiin tunnistamaan, onko liikunnassa annettavalla palautteella eroavaisuutta muista oppiaineista saatuun palautteeseen.
Tutkimus toteutettiin laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusotteella ja aineistonkeruu-menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa yhdeksännen luokan opiskelijaa, jotka olivat saaneet opettajilta palautetta sä
hköisesti vähintään seitsemännen – yhdeksännen luokan ajan. Seitsemän haastateltavaa kahdeksasta oli saanut palautetta jo ensimmäisen – kuudennen luokan aikana. Haastattelut kestivät keskimäärin 55 min. Litteroitua aineistoa kertyi 159 sivua. Tutkimuksessa tutkittiin nuorten kokemia tunteita, jonka perusteella analyysimenetelmäksi valikoitui laadullinen sisällön analyysi ja tutkimusotteeksi fenomenologis-hermeneuttinen.
Tutkimus osoitti, että tunteet vaikuttavat peruskoulussa oppilaan toimintaan monin eri tavoin, eikä niitä ole kovin helppo oppilaan itse tunnistaa tai opettajan huomata. Tunteet vaikuttavat kuitenkin oppilaan tekemiin ratkaisuihin ja valintoihin kuten tunnilla osallistumiseen tai tunnilta pois jättäytymiseen. Oppilaat kokivat tunnilla syntyneen tai sähköisen palautteen synnyttämän tunteen vaikuttavan siihen, miten omaan oppimiseen suhtauduttiin, niin tunteen synnyttämän oppiaineen osalta, kuin myös eri aineen ja opettajien opettamien tuntien osalta. Tutkimuksen tulokset antavat tietoa ja näkökulmia siihen, minkälainen sähköinen palaute synnyttää todennäköisimmin toivottua vaikutusta oppilaan toimintaan koulussa. Tulosten mukaan positiivisella palautteella voisi olla mahdollista kääntää negatiivinen tunne ja toiminta positiivisempaan suuntaan, kun taas negatiivinen palaute näyttäisi tämän tutkimuksen mukaan syventävän negatiivisia tunteita ja toimintaa. Tuloksia voidaan hyödyntää sähköisten järjestelmien kehittämisessä ja jo käytössä olevien järjestelmien vaikuttavuuden tehostamisessa opetus- ja kasvatustehtävissä.
...
