”Ihminen on elläin samoin ko simpanssi ja panaanikärpänen." : Rosa Liksomin "Väylä" posthumanistisen diffraktion läpi
Tarkastelen kirjallisuuden tutkinto-ohjelman maisterivaiheen monimuototutkielmassani diffraktiivisen luennan keinoin Rosa Liksomin romaanissa Väylä (2021) esiintyviä ja esitettyjä ihmisen valta-asemaa purkavia ja uudelleenrakentavia elementtejä. Maisterintutkielmani koostuu kahdesta osasta: 1) käsillä olevasta johdanto- ja yhteenveto-osasta, joka esittelee tutkielman tutkimusongelman, -aineiston ja -menetelmät, taustoittaa ja erittelee analyysin teoreettista viitekehystä sekä raportoi tutkimuksen tulokset johtopäätöksineen, ja 2) kahden muun kirjallisuuden maisterivaiheen opiskelijan kanssa yhdessä laatimastamme artikkelikäsikirjoituksesta,
jossa painottuu tutkimusaineiston varsinainen analyysi. [Julkaistaan myöhemmin osana Milka Siponkosken väitöskirjaa]
Kriittisessä tai kulttuurisessa posthumanistisessa projektissa metodina yleistyvä diffraktiivinen luenta keskittyy häiriöihin ja häiriön vaikutuksiin tekstissä ja lukuprosessissa. Diffraktiivinen ajattelu pyrkii välttämään reflektioita ja replikaatioita, mikä posthumanistisessa kontekstissa tarkoittaa usein symbolisesta
tulkinnasta luopumista ja representaatioiden kieltämistä jonain, joka vaatii löytäjän, tulkitsijan tai paljastajan ollakseen arvokas. Koska posthumanistisen projektin ydin on ihmisen roolin uudelleenarvioinnissa, soveltuu diffraktiivinen luenta materian, objektin, toimijuutta korostaessaan ja ihmistulkitsijan merkitystä haastaessaan sen tavoitteisiin hyvin.
Luemme artikkelikäsikirjoituksessa häiriöinä ilmauksia, sanavalintoja ja asetelmia, jotka havahduttavat lukijansa huomaamaan luonnollistuneen lukutapansa antroposentrisyyden. Kiinnitämme erityisesti huomiota toislajisten olioiden ja elottoman toimijuuteen teoksessa sekä sen herättämän nimeämisen ja nimeämättömyyden merkityksellisyyteen. Tarkastelemme aihettamme aineistolähtöisesti, kriittisen posthumanismin laajan teoriakentän ja heterogeenisen tutkimustradition läpi siivilöiden. Sovellamme analyysissamme myös Donna Harawayn teorioita ja ihmislajin asemaa problematisoivia kumppanuuslajien
(companion species) ja yhdessä kehkeytymisen (becoming with) käsitteitä.
Tutkimuksemme on osa postkriittistä projektia, jonka tavoitteena on ajatella toisin ihmisestä ja ei-ihmisestä. Tutkielma osoittaa, että Väylä havahduttaa lukijansa huomaamaan lukutapansa antroposentrisyyden ainakin huomiota herättävin sana- ja sanajärjestyksen valinnoin, ei-inhimilliselle toimijuudelle romaanissa varatun tilan
avulla sekä romaanin päähenkilön hyvin suoraan ihmiskeskeisyyttä haastavien mietteiden ja repliikkien kautta.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29711]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
”Unikko kasvoi posken läpi” – Inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden kohtaamisten affektiivisuus Emma Puikkosen romaanissa Lupaus
Tammelin, Vilma (2022)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaista luontosuhdetta Emma Puikkosen ilmastofiktioromaani Lupaus ilmentää inhimillisten ja ei-inhimillisten affektiivisten kohtaamisten kuvauksissaan. Luontosuhteen tunteelliset ... -
Uskottava hevoshahmo romaanissa
Komi, Katri (2021)Tutkielma käsittelee hevos- ja ihmishahmojen suhdetta ja vuorovaikutusta romaanissa sekä omassa käsikirjoituksessani. Se myös tarkastelee tietoon pohjautuvasti ja lukukokemuksena uskottavasti, kuinka hevoshahmot ... -
Hyönteisen kotelo kämmenellä : metamorfoosi inhimillisen ja ei-inhimillisen rajoilla Selja Ahavan romaanissa Nainen joka rakasti hyönteisiä
Bister, Sofia (2022)Tutkielma tarkastelee metamorfoosia inhimillisen ja ei-inhimillisen rajoilla Selja Ahavan romaanissa Nainen joka rakasti hyönteisiä (2020). Tutkimuskysymykset ovat (1) mitä merkityksiä metamorfoosi saa romaanissa, (2) miten ... -
Kirjallisuuden ja posthumanismin herkkä mutta tärkeä suhde
Ylönen, Jani (Kirjallisuudentutkijain seura, 2017) -
Parisuhdeväkivalta ja subjektin määrittyminen Rosa Liksomin Everstinnassa
Salonen, Bella (2018)Tutkielmassa käsitellään parisuhdeväkivaltaa ja subjektin määrittymistä Rosa Liksomin Everstinnassa. Tutkimuksessa on hyödynnetty feminististä kirjallisuudentutkimusta, väkivallan tutkimusta ja sukupuolentutkimusta. ...