”Unikko kasvoi posken läpi” – Inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden kohtaamisten affektiivisuus Emma Puikkosen romaanissa Lupaus
Tekijät
Päivämäärä
2022Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaista luontosuhdetta Emma Puikkosen ilmastofiktioromaani Lupaus ilmentää inhimillisten ja ei-inhimillisten affektiivisten kohtaamisten kuvauksissaan. Luontosuhteen tunteelliset esitykset kirjallisuudessa voivat auttaa näkemään eettisempiä yhteiselon muotoja.
Ensimmäinen tutkimuskysymys käsitteli inhimillisten ja ei-inhimillisten kohtaamisten affektiivisuuden laatua. Analyysissa lähiluettiin inhimillisten henkilöhahmojen kohtaamisia sellaisten ei-inhimillisten toimijoiden kanssa, jotka kytkeytyvät ilmastonmuutoksen merkityksiin. Kohtaamisten tunteita nimettiin Sara Ahmedin tunneteorian pohjalta ja analysoitiin ruumiillisuuden näkökulmasta Donna Harawayn kanssa-kehkeytymisen käsitteen avulla. Toisessa tutkimuskysymyksessä tarkasteltiin Raymond Williamsin käsitteen avulla, millaista luontosuhteeseen liittyvää tunnerakennetta teoskokonaisuus ilmentää. Siinä kontekstualisoivasti lähilukien peilattiin Lupauksen kohtaamisissa ilmeneviä tunteita tuoreessa tutkimuksessa havaittuihin ilmastofiktion yleisiin tapoihin kuvata ekokriisiä.
Analyysin perusteella tutkimus osoitti, että Lupauksessa päähenkilö Rinnan havaintojen kautta rakentuu tunneprosessi, jossa siirrytään pelokkaasta tunnekokemuksesta surun ja melankolian kautta rakkaudelliseen, ihmettelevään ja hyväksyvään suhtautumiseen ei-inhimillisiä kohtaan. Tätä ilmensivät erityisesti rajanylitysten kuvaukset kohtaamisissa. Keskeisin tekijä teoksen tunnerakenteen kannalta oli samaistuvan, rauhanomaisen yhteiselon kuvaus teoksen lopulla. Lupauksen tunnerakenne oli ihminen-luonto-jaottelua purkava ja inhimillisten ja ei-inhimillisten merkityksellistä, tasavertaista suhdetta korostava.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että ekokriisiä käsittelevässä ilmastofiktion genressä on mahdollisuuksia käsitellä ekokriisiä pelottelun sijaan myös hyväksymisen ja rakkauden tunteiden kautta. Tasavertaisen luontosuhteen rakentaminen ja vaaliminen Lupauksessa tekevät teoksen ilmentämästä orastavasta tunnerakenteesta eettisen suhteessa ei-inhimillisiin ja ekokriisin käsittelyyn.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Hyönteisen kotelo kämmenellä : metamorfoosi inhimillisen ja ei-inhimillisen rajoilla Selja Ahavan romaanissa Nainen joka rakasti hyönteisiä
Bister, Sofia (2022)Tutkielma tarkastelee metamorfoosia inhimillisen ja ei-inhimillisen rajoilla Selja Ahavan romaanissa Nainen joka rakasti hyönteisiä (2020). Tutkimuskysymykset ovat (1) mitä merkityksiä metamorfoosi saa romaanissa, (2) miten ... -
Polar Bear in 'Fortitude' : Affective Aesthetics and Politics of Climate Change
Mäntymäki, Helen (European Association for the Study of Literature, Culture and the Environment, 2021)In the first season of the television Eco Noir crime series Fortitude (2015) the polar bear appears as a sticky object that embodies an ambiguous affective charge as an icon of global warming. This article ... -
Uskottava hevoshahmo romaanissa
Komi, Katri (2021)Tutkielma käsittelee hevos- ja ihmishahmojen suhdetta ja vuorovaikutusta romaanissa sekä omassa käsikirjoituksessani. Se myös tarkastelee tietoon pohjautuvasti ja lukukokemuksena uskottavasti, kuinka hevoshahmot ... -
"Ei ihme, että maailma paloi". : inhimillisen ja ei-inhimillisen suhde Hayao Miyazakin animaatioelokuvassa Tuulen laakson Nausicaä
Laitila, Sanni (2023)Käsittelen tutkielmassani inhimillisen ja ei-inhimillisen suhdetta japanilaisen Hayao Miyazakin animaatioelokuvassa Tuulen laakson Nausicaä (1984). Tavoitteenani on avata inhimillisen ja ei-inhimillisen suhteeseen kätkeytyviä ... -
Uudelleenkirjoitettu Nausicaä Haasjoen teoksessa Nausikaa
Perttunen, Noora (2023)Tarkastelen maisterintutkielmassani Pauliina Haasjoen runoteosta Nausikaa uudelleenkirjoittamisen näkökulmasta ja vertaan teosta sen yhteen hypotekstiin, Hayao Miyazakin Tuulen laakson Nausicaä -mangasarjaan. Tutkielmassa ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.