Show simple item record

dc.contributor.advisorPalomäki, Sanna
dc.contributor.authorMikkilä, Nelli
dc.date.accessioned2024-05-11T06:16:53Z
dc.date.available2024-05-11T06:16:53Z
dc.date.issued2024
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94760
dc.description.abstractTässä kandidaatintutkielmassa käsitellään yläkoulun ja lukion liikunnanopetuksessa esiintyvää häiriökäyttäytymistä, sen muotoja, syitä ja ennaltaehkäisyä. Lisäksi esitellään keinoja häiriökäyttäytymistilanteissa toimimiseen. Häiriökäyttäytyminen on ajankohtainen ja tärkeä tutkimusaihe, sillä sitä ilmenee usein ja se vaikuttaa kielteisesti oppimiseen ja opettamiseen. Häiriökäyttäytyminen on tilanteeseen sopimatonta käyttäytymistä. Silloin oppilaat eivät tee sitä, mitä opettaja on pyytänyt, tai he tekevät sitä, minkä opettaja on kieltänyt. Häiriökäyttäytymistä on esimerkiksi ohjeiden noudattamatta jättäminen, oppituntia häiritsevä puhuminen, kiusaaminen, osallistumattomuus, kiroileminen tai tupakointi. Tutkielmassa todettiin, että liikuntatunneilla esiintyi eniten vakavuudeltaan lievää häiriökäyttäytymistä, kuten kikattamista tai laiskottelemista. Häiriökäyttäytymistä tapahtui usein esimerkiksi silloin, kun opettaja ei valvonut toimintaa. Pojat häiriökäyttäytyivät enemmän kuin tytöt, mutta tulokset siitä, esiintyykö häiriökäyttäytymistä enemmän yläkoulussa kuin lukiossa, olivat ristiriitaisia. Häiriökäyttäytymisen syinä voi olla esimerkiksi liikuntatuntien toiminnallisuuden antamat mahdollisuudet, tai tylsä tunti, jolloin häiriökäyttäytymistä pidettiin hauskanpitona. Häiriökäyttäytymistä voidaan ennaltaehkäistä puuttumalla sen syihin, kuten kehittämällä opettajan osaamista, ja tukemalla oppilaiden autonomiaa. Häiriökäyttäytymistilanteiden kohtaaminen jo opettajaopintojen aikana voisi kehittää opettajien osaamista haastavien tilanteiden käsittelyssä. Opettajat käyttivät häiriökäyttäytymistilanteissa esimerkiksi harkittua puuttumista. Silloin jokaiseen vaarattomaan häiriökäyttäytymiseen ei puututa tunnin kulun sujuvoittamiseksi. On kuitenkin pohdittava, onko harkittu puuttuminen eettisesti oikein vai tulisiko koulun kasvattajien puuttua kaikenlaiseen epäasialliseen käyttäytymiseen. Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että oppilaat ja opettajat ymmärtäisivät häiriökäyttäytymisen syitä ja vaikutuksia samalla tavalla, sillä se voisi auttaa ehkäisemään häiriökäyttäytymistä tehokkaammin.fi
dc.format.extent34
dc.language.isofi
dc.subject.otherhäiriökäyttäytyminen
dc.titleHäiriökäyttäytyminen liikunnanopetuksessa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202405113531
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntapedagogiikkafi
dc.contributor.oppiainePhysical Education Teacher Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi502
dc.subject.ysolukio
dc.subject.ysooppilaat
dc.subject.ysokoululiikunta
dc.subject.ysoyläkoulu
dc.subject.ysoliikunnanopettajat


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record