”Man lär sig när man undervisar” : språkfärdighet i lärararbete på svenska som andraspråk i svenska skolor i Finland

Abstract

Tämän maisterintutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä ja kokemuksia toisella kielellään ruotsinkielisissä kouluissa työskentelevillä opettajilla on ruotsin kielen taidostaan. Tarkoituksena oli myös selvittää, miten opettajat kokevat toisella kielellä työskentelyn vaikuttavan opettajan työhön. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kokemuksia toisella kielellä työskentelevillä opettajilla on muun kouluyhteisön suhtautumisesta heihin ja heidän kielitaitoonsa ruotsin kielessä. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselomakkeella, johon vastasi 16 ruotsinkielisissä kouluissa työskentelevää opettajaa. Tutkimuksen aineisto analysoitiin pääosin laadullisella sisällönanalyysilla. Osa aineistosta analysoitiin numeerisesti kuvailevien tilastojen avulla. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että toisella kielellä työskentelevät opettajat pitävät kaiken kaikkiaan ruotsin kielen taitoaan hyvänä, kiitettävänä tai erinomaisena. Opettajat kokivat kielitaitonsa pääosin riittäväksi työssään. Tulokset myös osoittavat, että toisella kielellä työskentelevien opettajien kielitaitoon kuuluu osana kielitaidon kehittäminen ja kehittyminen. Opettajat kertoivat erilaisista tavoistaan kehittää kielitaitoaan niin vapaa-ajallaan kuin osana työtään. Lisäksi tulokset osoittivat, että opettajien ruotsin kielen taito vaihtelee eri tilanteissa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opettajat kokevat toisella kielellä työskentelyn vaikuttavan opettajan työhön eri tavoin. Tuloksista kävi ilmi, että opettajat näkivät kielitaidon ja opettajan työn liittyvän vahvasti toisiinsa. Osa opettajista koki, ettei toisella kielellä työskentely juuri vaikuta opettajan työhön. Osa opettajista kuitenkin koki, että työ on joiltain osin haastavampaa ja esimerkiksi suunnittelutyö saattaa vaatia enemmän aikaa. Tutkimuksen tuloksista ilmeni myös, että kouluyhteisö suhtautuu pääosin positiivisesti tutkimuksen opettajiin ja heidän ruotsin kielen taitoonsa. Osa opettajista oli kuitenkin myös kokenut, että oppilaat kommentoivat heidän kielenkäyttöään negatiivisesti. Toisaalta opettajat kokivat esimerkiksi saaneensa tarvittaessa apua ja tukea kielellisissä asioissa niin oppilailta kuin kollegoiltakin.