Children’s and adolescents’ adaptation during educational transitions : the role of temperament and relationships with parents and teachers

Abstract

Tässä väitöskirjassa käsiteltiin lasten ja nuorten temperamentin sekä heidän vanhempiensa ja opettajiensa merkitystä koulusopeutumisessa kriittisissä koulusiirtymävaiheissa. Osatutkimuksessa I (n = 409) tarkasteltiin siirtymää ensimmäiselle luokalle, osatutkimuksessa II (n = 848) siirtymää yläkouluun ja osatutkimuksessa III (n = 901) siirtymää toisen asteen koulutukseen. Osatutkimus I osoitti, että runsas prososiaalinen käyttäytyminen ensimmäisellä luokalla oli yhteydessä läheisempiin suhteisiin luokanopettajan kanssa, kun taas ulospäinsuuntautuvaa ongelmakäyttäytymistä osoittavilla lapsilla oli enemmän ristiriitoja vanhempien ja opettajien kanssa. Lisäksi lapsen temperamentti ennusti suhteita opettajiin lapsen käyttäytymisen kautta. Osatutkimuksen II tulokset osoittivat, että läheinen suhde äidin kanssa ja vähäiset ristiriidat opettajan kanssa edistivät parempaa sopeutumista ennen siirtymävaihetta. Toisaalta läheisyys opettajan kanssa ja vähäiset ristiriidat äidin kanssa tukivat nuorten sopeutumista koko siirtymävaiheen ajan. Tulokset tuottivat myös uutta tietoa siitä, kuinka nuoren äiti- ja opettajasuhteet toimivat välittävinä ja muuntavina tekijöinä nuoren temperamentin ja sosioemotionaalisen kehityksen välisissä yhteyksissä. Osatutkimuksen III tulokset osoittivat, että suurin osa nuorista sopeutui hyvin (64.9 %) toisen asteen koulutukseen. Lisäksi aineistosta löytyi kolme nuorten alaryhmää, joilla oli seuraavia sopeutumispulmia siirtymävaiheessa: (1) (keskimääräinen prososiaalinen käyttäytyminen, sekä paljon ulospäin suuntautuvaa ongelmakäyttäytymistä (25.8 %), (2) vähenevä prososiaalinen käyttäytyminen, sekä ulospäin suuntautuvan ongelmakäyttäytymisen lisääntyminen ennen siirtymää (7.4 %) ja (3) prososiaalisen käyttäytymisen väheneminen, sekä ulospäin suuntautuvan ongelmakäyttäytymisen lisääntyminen siirtymän jälkeen (1.9 %). Väitöskirjan tulokset osoittivat, että temperamentiltaan erilaiset oppilaat voivat sopeutua eri tavoin koulutussiirtymiin, jolloin vanhempien ja opettajien tuki on erityisen tärkeää. Vahvempi tahdonalainen itsesäätely temperamenttipiirteenä, sekä läheiset suhteet vanhempien ja opettajien kanssa voivat sen sijaan ehkäistä sopeutumispulmia. Toisaalta ristiriidat vanhempien ja opettajien kanssa, sekä vahvempi negatiivinen affektiivisuus voivat johtaa sopeutumispulmiin.

The current dissertation examined the role of children’s and adolescents’ temperament (i.e., surgency, negative affectivity, and effortful control) and their relationships with parents and teachers on student adaptation during educational transitions. Study I (n = 409) focused on the transition from kindergarten to Grade 1, Study II (n = 848) focused on the transition from primary school to lower secondary school and Study III (n = 901) focused on the transition from lower secondary school to upper secondary education. The results of Study I revealed that the higher prosocial behavior Grade 1 children had the closer relationships they formed with their teachers, and the higher externalizing problems children had the more conflicts their parents and teachers perceived. In addition, children’s temperamental surgency predicted relationships with teachers via lower prosocial behavior and higher externalizing problems. Study II showed that closeness with mothers and low conflicts with teachers promoted better adjustment before the transition, whereas closeness with teachers and low conflicts with mothers was beneficial across the transition. In addition, results uncovered two underlying mechanisms via which the quality of relationships with mothers and teachers act as a mediator and a moderator between temperament and adolescents’ socioemotional functioning. Finally, Study III showed that although most adolescents were well-adjusted (65%) during the transition to upper secondary education, three smaller subgroups of adolescents were identified with different combinations of adjustment difficulties: moderate prosocial behavior and high externalizing problems across the transition (26%), decreasing prosocial behavior and increasing externalizing problems before the transition (7%), and decreasing prosocial behavior and increasing externalizing problems after the transition (2%). The dissertation revealed that students with different temperaments may adapt differently to educational transitions, thus support from parents and teachers is especially important. Higher temperamental effortful control and support from parents and teachers may facilitate students’ adaptation during educational transitions. On the other hand, conflicts with parents and teachers, especially among students with higher temperamental negative affectivity, may result in difficulties in adapting.