Inklusiivisten tekijöiden ilmeneminen yläkoulun liikuntatunneilla

Abstract

Tässä tutkimuksessa paneudumme inkluusion ilmiöön. Tarkoituksenamme on saada lisätietoa yläkoulun liikuntatuntien konkreettisista tapahtumista inkluusion näkökulmasta. Aihe on hyvin ajankohtainen, kun siitä käydään keskustelua kasvatusalan arjessa sekä valtakunnan mediassa. Keskustelut ovat välillä äityneet tunteiden värittäminä kiivaiksikin. Haluammekin tutkimuskysymyksemme mukaisesti saada objektiivisia vastauksia, kuinka inklusiiviset tekijät ilmenevät yläkoulun liikuntatunneilla taustatekijöissä, rakenteissa ja toiminnassa.

Käytämme tutkimuksessamme kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Videoimme viisi eri liikuntatuntikokonaisuutta yläkouluissa. Saamamme aineiston purkamiseen käytimme deduktiivista sisällönanalyysiä. Analyysia varten olimme perehtyneet aihealueen ympärille muodostuvaan keskeiseen teoreettiseen sekä metodologiseen viitekehykseen. Jotta pystyimme nostamaan esille oppitunneilla ilmenneitä inklusiivisia tekijöitä, hyödynsimme analyysissämme Canterburyn yliopiston kasvatustieteen professorin David Mitchellin useista tutkimuksista koostuvaa inklusiivisen opetuksen mallia.

Tutkimuksemme toi esille, että havainnoimillamme liikuntatunneilla oli käytettävissä jopa erittäin hyvät resurssit. Tämä ilmeni muun muassa sopivina ryhmäkokoina ja hyvinä liikuntatiloina sekä -välineinä. Hyvät resurssit viittasivat myös siihen, että taustatekijät mahdollistivat inklusiivisten tekijöiden ilmenemistä. Toiminnan osalta löysimme viisi inklusiivista toimintaa ilmentävää merkityskokonaisuutta: monipuolinen liikuntatoiminta, eriyttämisen hyödyntäminen, kannustava ja positiivinen ilmapiiri, turvallinen ja hyväksyvä ympäristö sekä ryhmä ja yhteistyön esiintyminen.

Suurimpina johtopäätöksinä tutkimuksestamme haluamme nostaa esille panostuksen liikunnanopetuksen resursseihin ja luottamuksen ammattitaitoisiin liikunnanopettajiin. Riittävät resurssit edistävät huomattavasti inklusiivisen toiminnan mahdollisuuksia yläkoulun liikuntatunneilla. Muun muassa yhteisopettajuus sekä sopivat ryhmäkoot suhteutettuna liikuntatiloihin ja liikuntatuntien opetuksesta vastaavaan henkilöstöön ovat tärkeitä kohteita resurssien suuntaamiselle. Niiden avulla inklusiivista toimintaa pystytään tuomaan liikuntatunneille entistä paremmin. Liikunnanopettajat pääsevät huomioimaan jokaisen oppilaan yksilöllisesti ja rakentamaan turvallista sekä positiivista ilmapiiriä ryhmiin.

In this study, we delve into the phenomenon of inclusion. Our aim is to gather more information about the concrete events of physical education classes at the upper secondary level from an inclusion perspective. The topic is very current as it is being discussed in everyday educational contexts as well as in national media. The discussions have sometimes become intense and emotionally charged. Accordingly, we want to obtain objective answers to our research question regarding how inclusive factors manifest in the background factors, structures, and activities of upper secondary physical education classes.

We use a qualitative research method in our study. We recorded five different physical education class sessions in upper secondary schools. To analyse the data, we used deductive content analysis. For the analysis, we familiarized ourselves with the central theoretical and methodological framework surrounding the topic. To highlight inclusive factors observed in the lessons, we utilized the inclusive education model derived from various studies by David Mitchell, a professor of education at the University of Canterbury.

Our research revealed that the observed physical education classes had access to even very good resources. This was evident in the appropriate class sizes and good sports facilities and equipment. Good resources also indicated that background factors facilitated the manifestation of inclusive factors. Regarding activities, we identified five meaningful complexes of actions that embody inclusive activities: diverse physical activities, utilization of differentiation, encouraging and positive atmosphere, safe and accepting environment, and group and collaboration occurrences.

The main conclusions of our research emphasize the investment in physical education resources and trust in competent physical education teachers. Adequate resources significantly promote the possibilities of inclusive activities in upper secondary physical education classes. Coteaching as well as appropriate class sizes relative to sports facilities and the personnel responsible for physical education classes are important areas for resource allocation. Through these means, inclusive activities can be brought to physical education classes more effectively. Physical education teachers can individually consider each student and build a safe and positive atmosphere in groups.