Venäjänkielisten suomen puhumisen taito taustamuuttujien valossa
Ahola, S., & Hirvelä, T. (2024). Venäjänkielisten suomen puhumisen taito taustamuuttujien valossa. Idäntutkimus, 31(1), 4-21. https://doi.org/10.33345/idantutkimus.138163
Julkaistu sarjassa
IdäntutkimusPäivämäärä
2024Tekijänoikeudet
© 2024 Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seura ry
The study examines Russian-speaking examinees’ (n=8412) oral proficiency in Finnish and changes in proficiency between 2012–2021 using the register data from a national high-stakes language test (National Certificate of Language Proficiency). According to the register data, Russian-speaking examinees’ oral proficiency has declined over the years. In this article, we discuss possible explanations for the decline in relation to the background factors of the examinees. The results show that the decline in oral proficiency was linked with the background factors. Male speakers were slightly weaker than female speakers, and older speakers weaker than younger ones. In addition, the age of the Finnish learner, their level of education and their length of time spent studying Finnish also played a role in their speaking ability. A high(er) level of education, young age and at least four years of Finnish language studies were associated with good speaking skills. The environment and frequency of language use also had a positive effect on oral proficiency: in particular, using the language in everyday interactions was significant for oral proficiency. Employment was correlated with good oral proficiency (level 4~B2), but unemployed people and students also tended to achieve a better-than-expected level 3 (B1).
...
Artikkeli käsittelee venäjänkielisten aikuisten (n=8 412) suomen kielen puhumisen taitoa ja siinä tapahtuneita muutoksia vuosina 2012–2021 kansallisen kielitutkintojärjestelmän, Yleisten kielitutkintojen, rekisteriaineiston avulla. Rekisteriaineiston mukaan venäjänkielisten suomen kielen puhumisen taito on heikentynyt, mihin etsimme selityksiä peilaamalla tuloksia venäjänkielisten taustamuuttujiin. Tulokset osoittavat, että puhumisen taito oli yhteydessä venäjänkielisten taustamuuttujiin. Miehet olivat puhumisen taidossa jonkin verran naisia heikompia. Lisäksi suomenoppijan iällä, koulutustasolla ja suomen kielen opiskelun pituudella oli merkitystä puhumisen taidolle. Hyvä koulutustaso, nuori ikä ja vähintään 4 vuoden suomen opinnot olivat yhteydessä hyvään puhumisen taitoon. Myös kielenkäyttöympäristö ja -taajuus vaikuttivat positiivisesti puhumisen taitoon: etenkin kielen käyttäminen jokapäiväisten asioiden hoitamisessa oli merkitsevä puhumisen taidolle. Työssäkäynti korreloi hyvän puhumisen taidon (taso 4~B2) kanssa, mutta työttömät ja opiskelijat saavuttivat myös usein odotuksia paremmin taitotason 3 (B1).
...
Julkaisija
Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seuraISSN Hae Julkaisufoorumista
1237-6051Asiasanat
Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/212354353
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Arvioinnin epävarmuus ja sen vaikutukset arvioinnin laatuun suomen kielen puhumisen taidon testiarvioinnissa
Honko, Mari; Neittaanmäki, Reeta (Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ry, 2023)Tutkimuksessa tarkastellaan koulutettujen kielitaidon arvioijien arviointivarmuutta ja sen vaikutusta arvioinnin laatuun aikuisten suomenoppijoiden puhumisen taidon testiarvioinnissa. Aineisto koostuu 12 059 tehtäväkohtaisesta ... -
Tilannetehtävät Yleisten kielitutkintojen suomen keskitason tutkinnon puhumisen osakokeessa
Ahola, Sari; Tossavainen, Henna (Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys ry, 2013)One task type in the oral test in the Finnish National Certificates (NC) language testing system is reacting to situations. This paper reports a content analysis of the task rubrics of five situational tasks used in the ... -
Kielitaidon arviointi kansalaisuuden portinvartijana
Halonen, Mia; Ahola, Sari; Hirvelä, Tuija; Neittaanmäki, Reeta; Ohranen, Sari; Ullakonoja, Riikka (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2024)Yksi keskeinen tapa todistaa Suomen kansalaisuuden haussa tarvittava tyydyttävä kielitaito on suorittaa Yleisten kielitutkintojen (YKI) suomen tai ruotsin tutkinto. Tutkinto on merkittävä yhteiskunnallinen portinvartija, ... -
Mitä kielitaidon arvioinnin pilottitesti paljastaa kotoutumisvaiheessa olevien korkeakoulutettujen suomenoppijoiden kirjoittamistaidosta?
Reiman, Nina; Seilonen, Marja (Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA, 2022)This article focuses on the writing skills of L2 learners who have moved to Finland in their adulthood, and who have completed their degree prior to arrival, or are qualified for higher education. The learners aim to finish ... -
Yleisten kielitutkintojen arvioijien käsityksiä thainkieliseksi tunnistettujen suomenoppijoiden suullisesta kielitaidosta
Ahola, Sari (Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ry, 2020)Yleisten kielitutkintojen (YKI) suomen arvioijien (N=44) käsityksiin kielitaidosta ja millaisia käsityksiä arvioijilla on thainkielisten suullisesta kielitaidosta. Artikkelin aineisto liittyy Rikkinäistä suomea-hankkeeseen, ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.