Examining the parental view of choosing a language other than English as a first foreign language – a narrative approach

Abstract

Englannin valintaa A1-kieleksi pidetään jo lähes normina sen suosion vuoksi. Osa vanhemmista valitsee lapselleen kuitenkin jonkin muun vieraan kielen eli ns. LOTE:n (language other than English). Nämä muut kielet ovat tärkeä osa monipuolisemman kielitaidon saavuttamista. Kielivalintoja tarkasteltiin kolmella tasolla: 1) makrotaso, 2) mesotaso ja 3) mikrotaso. Nämä tasot muodostettiin pohjaten eri tasoihin yhteiskunnassa, joilla kielivalintaan vaikutetaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa tapoja, joilla perheet päätyvät valitsemaan LOTE:n, kuten myös koulujen roolia tämän prosessin aikana sekä myös koota yhteen vanhempien esittämiä perusteluja kielivalinnalleen. Tutkimus toteutettiin yhdessä Etelä-Suomalaisessa kaupungissa kyselylomakkeella. Yhteensä 26 vanhempaa vastasi kyselyyn. Tutkimusdata analysoitiin narratiivisesti ja temaattisesti. Narratiivinen analyysi tuotti kulkukaavion kielivalintaprosessin vaiheista, joita kaikki tutkittavat noudattivat. Temaattisen analyysin avulla saatiin selville, koulujen roolin olevan prosessissa arvostettu ja tarpeellinen, vaikkakin vanhemmilla oli myös kehitysehdotuksia. Temaattisen analyysin avulla saatiin myös selville, että vanhempien perustelut olivat jaettavissa kielitaitoa käsitteleviin ja kielten oppimista käsitteleviin perusteluihin. Tutkimuksessa kaikki vanhemmat seurasivat kulkukaavion polkuja, mikä voisi osoittaa, että kaikki LOTE-vanhemmat Suomessa toimivat kaavion mukaisesti. Koulut saivat positiivista palautetta toiminnastaan, mutta koulujen tulisi myös kartoittaa vanhempien kehitysehdotuksia. Kielivalinnan perustelut olivat samansuuntaisia aiempien tutkimusten kanssa, lapsen omaa motivaatiota lukuun ottamatta.

English is so greatly preferred in language selection that it has almost become a norm in Finland. Still some parents choose a language other than English (LOTE) on behalf of their children. These choices are a crucial part of more diverse language skills. Language choices were examined in three levels: 1) macro-level, 2) meso-level and 3) micro-level. These levels are formed based on different levels of society affecting the choice. The purpose of this study was to map how different ways families choose a LOTE, as well as school’s role during this process and finally gather the justifications parents provide for their choice. This study was conducted in one Southern Finland city via questionnaire. A total of 26 parents answered the questionnaire. The data was analysed narratively and thematically. Narrative analysis constructed a flow chart of the language choice process that all the parents in this study followed. Thematic analysis found that schools’ role in the process is appreciated and needed but parents also had proposals for improvement. Thematic analysis found as well that parents had justifications for their language choice that varied from language skills to language learning. As every parent in this study followed the flow chart it could indicate that all parents choosing a LOTE go through similar steps. In addition, schools got a lot of positive feedback, but they should also ask local parents for improvement ideas. Justifications provided by participants were similar to the previous research with the exception of child’s own motivation.